Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 15.08.2024/Pykälä 51

KAURAK 15.08.2024 § 51  

446/02.04.00.00.00/2024  

 Äänekosken kaupungille on tullut sähköpostitse hakemus lähettäjän omistuksessa olevan kiinteistön hulevesimaksujen poistamisesta sekä maksettujen hulevesilaskujen takaisin maksamisesta. Hakemuksen kiinteistö sijaitsee Suolahden taajamassa asemakaava-alueella.

 Hakemuksen perusteluna on mm, että asemakaavan niillä alueilla missä ei ole rakennettua viemäriverkostoa tai kiinteistöt, jotka imeyttävät hulevedet tonttialueellaan oman rakennetun hiekkasuodatuskerroksen läpi maksulle ei ole perusteita. Lisäksi hulevesiä ei pysty ohjaamaan kiinteistöltä kaupungin viemärijärjestelmiin. Hakijan perusteena on myös kiinteistön käyttötarkoitus lähinnä yleishyödyllisenä kulttuurikohteena.

 Kunnilla on MRL:n mukaan oikeus periä julkisoikeudellista hulevesimaksua kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Maksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneet kustannukset hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä. Maksu voi perustua mm. kunnan hulevesien hallinnan ratkaisuihin, kiinteistön sijaintiin sekä alueen hulevesijärjestelmän suunnittelukustannuksiin kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunta              vahvistaa hulevesimaksun perusteet sisältävän taksan, jossa määritellään myös kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen kuuluvat kiinteistöt eli kiinteistöt, joilta hulevesimaksua aiotaan periä. Lain perustelujen (218/2013) mukaan kunnan hulevesijärjestelmä voi palvella kiinteistöjä myös sillä perusteella, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen, hulevesiä. Siten peruste kiinteistön kuulumiselle kunnan hulevesijärjestelmään on mm. kiinteistön hyötyminen kunnan huolehtimasta yleisten alueiden huleveden hallinnasta. Hulevesimaksua voidaan siis periä sellaisiltakin kiinteistöiltä, joista ei johdeta hulevesiä.

 Äänekosken kaupunki on päättänyt, että se tulee perimään julkisoikeudellista hulevesimaksua (KH 19.9.2016) vuodesta 2017 lähtien, jolla katetaan hulevesijärjestelmistä aiheutuneet kustannukset. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaikille asemakaava-alueella oleville rakennetuille kiinteistöille tulee hulevesimaksu riippumatta siitä, että onko kiinteistö liittynyt hulevesiviemärijärjestelmään.

 Teknisen lautakunnan päätöksen (3.5.2017 § 33 ja 1.10.2020 § 77) mukaisten maksuperiaatteiden mukaiset hulevesimaksut määräytyvät rakennuksen käyttötarkoituksen ja/tai kiinteistön pinta-alan perusteella. Julkiset rakennukset ja yleishyödyllisessä käytössä olevat rakennukset, sekä uskonnollista toimintaa palvelevat rakennukset ja liikuntapaikat ja yleiset alueet sekä näiden rakennuksien tai alueiden käyttäjiä palvelevat pienimuotoiset rakennukset on vapautettu hulevesimaksusta. Samoin vesi- tai viemärihuoltoa sekä jätehuoltoa palvelevat pienet rakennukset on vapautettu tästä maksusta. Esimerkiksi torit ja torigrillit ja kahvilat, museot, kirkot, rukoushuoneet, urheilukentät, katsomot, pukukopit, jätevesipumppaamot, vesitornit ja kierrätystä palvelevat jätekatokset.

 Hakemuksessa ei ole hakijan mainitseman yleishyödyllisyyden osoittavaa dokumenttia.

Valmistelija Rakennuttaja Jukka Karppinen, puh. 040 559 1632

Esittelijä Tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, puh. 040 054 3587

Päätösehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää hylätä oheismateriaalina olevan vapautuspyynnön hulevesimaksuista ja maksujen takaisin maksamisen vaateesta, koska hulevesilasku on määrätty kaupunginhallituksen ja kaupunkirakennelautakunnan (aiemmin tekninen lautakunta) tekemien päätösten mukaisesti.

Päätös Keskustelun kuluessa Jarmo Aho ehdotti Antti Peltomäen kannattamana, että hakemus hulevesimaksujen poistamisesta hyväksytään.

  Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Jarmo Ahon esittämän ehdotuksen kannalla, äänestävät EI.

  Äänestys suoritettiin nimenhuudolla.

  Toimitetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä ja 2 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunkirakennelautakunta oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena.

   Äänestyksen tuloksena lautakunta päätti hyväksyä pohjaesityksen.

   - - - - -

 Jarmo Aho ja Antti Peltomäki jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

 - - - - -