Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 03.10.2024/Pykälä 70

KAURAK 15.08.2024 § 51 

 Äänekosken kaupungille on tullut sähköpostitse hakemus lähettäjän omistuksessa olevan kiinteistön hulevesimaksujen poistamisesta sekä maksettujen hulevesilaskujen takaisin maksamisesta. Hakemuksen kiinteistö sijaitsee Suolahden taajamassa asemakaava-alueella.

 Hakemuksen perusteluna on mm, että asemakaavan niillä alueilla missä ei ole rakennettua viemäriverkostoa tai kiinteistöt, jotka imeyttävät hulevedet tonttialueellaan oman rakennetun hiekkasuodatuskerroksen läpi maksulle ei ole perusteita. Lisäksi hulevesiä ei pysty ohjaamaan kiinteistöltä kaupungin viemärijärjestelmiin. Hakijan perusteena on myös kiinteistön käyttötarkoitus lähinnä yleishyödyllisenä kulttuurikohteena.

 Kunnilla on MRL:n mukaan oikeus periä julkisoikeudellista hulevesimaksua kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Maksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneet kustannukset hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä. Maksu voi perustua mm. kunnan hulevesien hallinnan ratkaisuihin, kiinteistön sijaintiin sekä alueen hulevesijärjestelmän suunnittelukustannuksiin kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunta              vahvistaa hulevesimaksun perusteet sisältävän taksan, jossa määritellään myös kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen kuuluvat kiinteistöt eli kiinteistöt, joilta hulevesimaksua aiotaan periä. Lain perustelujen (218/2013) mukaan kunnan hulevesijärjestelmä voi palvella kiinteistöjä myös sillä perusteella, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen, hulevesiä. Siten peruste kiinteistön kuulumiselle kunnan hulevesijärjestelmään on mm. kiinteistön hyötyminen kunnan huolehtimasta yleisten alueiden huleveden hallinnasta. Hulevesimaksua voidaan siis periä sellaisiltakin kiinteistöiltä, joista ei johdeta hulevesiä.

 Äänekosken kaupunki on päättänyt, että se tulee perimään julkisoikeudellista hulevesimaksua (KH 19.9.2016) vuodesta 2017 lähtien, jolla katetaan hulevesijärjestelmistä aiheutuneet kustannukset. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaikille asemakaava-alueella oleville rakennetuille kiinteistöille tulee hulevesimaksu riippumatta siitä, että onko kiinteistö liittynyt hulevesiviemärijärjestelmään.

 Teknisen lautakunnan päätöksen (3.5.2017 § 33 ja 1.10.2020 § 77) mukaisten maksuperiaatteiden mukaiset hulevesimaksut määräytyvät rakennuksen käyttötarkoituksen ja/tai kiinteistön pinta-alan perusteella. Julkiset rakennukset ja yleishyödyllisessä käytössä olevat rakennukset, sekä uskonnollista toimintaa palvelevat rakennukset ja liikuntapaikat ja yleiset alueet sekä näiden rakennuksien tai alueiden käyttäjiä palvelevat pienimuotoiset rakennukset on vapautettu hulevesimaksusta. Samoin vesi- tai viemärihuoltoa sekä jätehuoltoa palvelevat pienet rakennukset on vapautettu tästä maksusta. Esimerkiksi torit ja torigrillit ja kahvilat, museot, kirkot, rukoushuoneet, urheilukentät, katsomot, pukukopit, jätevesipumppaamot, vesitornit ja kierrätystä palvelevat jätekatokset.

 Hakemuksessa ei ole hakijan mainitseman yleishyödyllisyyden osoittavaa dokumenttia.

Valmistelija Rakennuttaja Jukka Karppinen, puh. 040 559 1632

Esittelijä Tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, puh. 040 054 3587

Päätösehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää hylätä oheismateriaalina olevan vapautuspyynnön hulevesimaksuista ja maksujen takaisin maksamisen vaateesta, koska hulevesilasku on määrätty kaupunginhallituksen ja kaupunkirakennelautakunnan (aiemmin tekninen lautakunta) tekemien päätösten mukaisesti.

Päätös Keskustelun kuluessa Jarmo Aho ehdotti Antti Peltomäen kannattamana, että hakemus hulevesimaksujen poistamisesta hyväksytään.

  Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Jarmo Ahon esittämän ehdotuksen kannalla, äänestävät EI.

  Äänestys suoritettiin nimenhuudolla.

  Toimitetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä ja 2 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunkirakennelautakunta oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena.

   Äänestyksen tuloksena lautakunta päätti hyväksyä pohjaesityksen.

   - - - - -

 Jarmo Aho ja Antti Peltomäki jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

 - - - - -

KAURAK 03.10.2024 § 70  

446/02.04.00.00.00/2024  

 Äänekosken kaupungin kaupunkirakennelautakunnalle on tullut oikaisuvaatimus lautakunnan päätöksestä (KAURAK 15.8.2024 § 51), jossa vapautuspyyntö hulevesimaksusta hylättiin.

Oikaisuvaatimuksen lisäselvityksessä hakija toteaa vielä, että varsinaisessa valituskirjeessään 8.6.2024 hän avasi hyvin tarkasti ne perusteet lainsäädännöstä 103 c § 2. Hakija kertaa perusteissaan mm., että hulevesijärjestelmän tärkein tavoite on saada hulevedet pois rasittamasta jäteviemäriverkkoa ja jätevesilaitoksia. Lain yksiselitteinen tavoite on, että hulevedet suodatetaan ja imeytetään ja johdetaan kosteikkoihin nimenomaan omalla tonttialueella rasittamatta kaupungin viemäriverkkoa tai hulevesiverkkoa. Maksu on perusteltu, jos se rasittaa yhdyskuntarakenteen viemäri- ja puhdistamoverkkoa, mutta se ei ole millään muotoa perusteltua, jos kiinteistöllä on oma suodatuskenttä, joka purkaa vedet kosteikkoon. Maksu ei ole kiinteistönomistajia kohtaan oikeudenmukainen, koska ne, jotka ovat huolehtineet lainsäädännön ensimmäisen tavoitteen" omatoiminen suodatus omalla maa-alueella" maksaisivat niiden kustannuksia, jotka eivät pysty hulevesiään hallitsemaan omalla maa-alueellaan.

Hakija liitti valitusosoitukseensa myös kuvia hallien sisällöstä. Hallin isommassa osassa on kolme museoautoa ja pienemmässä hallissa on yksi museoauto, joka saa syksyn mittaan seurakseen kaksi museoautoa, joista toinen on traktori. Hakijan mukaan tämä on pyyteetöntä yleishyödyllistä perinnetyötä sen parhaassa merkityksessä, koska sitä tehdään omalla harraste- ja talkootyöllä ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea yhdessä museoiden ja perinnetyön parissa toimivien tahojen kanssa. Hakijan mukaan tämä on riittävä osoittamaan yleishyödyllisyyden.

Kaupunkirakennelautakunnan kokouksen (KAURAK 15.08.2024 § 51) esittelytekstin mukaisesi kunnilla on MRL:n mukaan oikeus periä julkisoikeudellista hulevesimaksua kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kyseisen pykälän esittelytekstissä ja päätöksessä on perusteltu vapautuspyynnön hylkääminen.

Yleishyödyllinen yhteisö on yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai muu juridinen yhteisö, jonka toiminnan yhteiskunnallisen hyödyn ja merkityksen katsotaan olevan niin huomattava, että sille voidaan myöntää erityisiä verovapauksia. Yleishyödyllisyys arvioidaan verotuksen yhteydessä yhteisön sääntöjen ja toiminnan perusteella. Jotta hulevesimaksusta voi vapautua, tulee hakemukseen liittää dokumentti yhteisön yleishyödyllisyydestä.

Valmistelija Rakennuttaja Jukka Karppinen, puh. 040 559 1632

Esittelijä Teknisen johtajan sijainen, kaupunkirakennepäällikkö Erika Räihä, puh. 040 762 3811

Päätösehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää hylätä oheismateriaalina ole-van oikaisuvaatimuksen hulevesimaksuista ja maksujen takaisin maksamisen vaateesta, koska hulevesilasku on määrätty kaupunginhallituksen ja kaupunkirakennelautakunnan (aiemmin tekninen lautakunta) tekemien päätösten mukaisesti.

 Asemakaava-alueella sijaitseva kiinteistö hyötyy hulevesien hallinnasta, vaikka kiinteistöltä ei johdeta hulevesiä kaupungin alueelle tai

 hulevesiverkostoon. Myöskään verkoston suoraan tuottaman hyödyn

 poisjäänti ei oikeuta vapautusta tai alennusta julkisoikeudellisesta

 maksusta.

Päätös Keskustelun kuluessa Jarmo Aho ehdotti Antti Peltomäen ja Pentti Piilosen kannattamana, että oikaisuvaatimus hulevesimaksujen poistamisesta hyväksytään.

  Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Jarmo Ahon esittämän ehdotuksen kannalla, äänestävät EI.

  Äänestys suoritettiin nimenhuudolla.

  Toimitetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä ja 3 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu.

   Äänestyksen tuloksena lautakunta päätti hyväksyä pohjaesityksen.

   - - - - -

 Jarmo Aho, Pentti Piilonen ja Antti Peltomäki jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

 - - - -

 Kari Kiiskinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

 - - - - -