Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 15.01.2025/Pykälä 5

KH 17.06.2024 § 167 

 Valtra Oy Ab esittää asemakaavan laatimista ja muuttamista Valtran Suolahden traktoritehdasalueella Sirkkaharjussa sekä kantatien 69 ympäristössä. Aloite on toimitettu Äänekosken kaupungille marraskuussa 2023, jonka jälkeen on eri viranomaisten kesken käyty työneuvotteluita laajennustavoitteiden ja maankäytöllisten muutostarpeiden tiimoilta. Yhtiön linjauksesta asemakaavoituksen käynnistämisen ja vireilletulon hallinnollinen käsittely on siirretty tähän hetkeen.  

 Asemakaavahankkeessa on tavoitteena muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa sekä laajentaa teollisuusaluetta ja lisätä rakennusoikeuden määrää vastaamaan tulevaisuuden kasvutavoitteita ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Kasvutavoitteiden myötä kaavassa tulee ratkaistavaksi turvalliset liikennejärjestelyt kantatiellä 69 (Suonenjoentie), yhdystiellä 642 (Äänekoskentie) sekä rataverkolla. Kaavatyön tavoitteena on alikulkuyhteyksien parantaminen kantatien 69 ali, jolloin tavaraliikenteelle tarkoitetun junaradan tasoristeys kantatiellä 69 voitaisiin poistaa ja ratayhteys päättää kantatien eteläpuolelle. Tarvittavat alikulkumahdollisuudet ja kevyen liikenteen yhteydet tarkastellaan kaavoituksen yhteydessä.

 Suunnittelualueen koko on n. 71,2 ha, josta asemakaavoitettua n. 54,32 ha. Alkuperäinen asemakaava on vuodelta 1984. Alueelle on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), virkistys- ja puistoalueita (V, VP), uimaranta-aluetta (VV) sekä katu-, maantie- ja rautatiealueita (LT, LR). Voimassa olevan asemakaavan mukaisia katualueita tarkastellaan uudelleen ja mahdollisesti yhdistetään teollisuusrakennusten korttelialueisiin.

 Maanomistaja on valinnut kaava-asiakirjojen laatijaksi Sweco Oy:n. Hanketta kuvaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavaa varten laaditaan selvityksiä ja suunnitelmia mm. liikenneselvitys ja -suunnitelma, luontoselvitykset, hulevesiselvitys ja -suunnitelma sekä Natura-arvioinnin tarveharkinta. Kaavahanketta varten luontoselvityksen valmistelu on aloitettu maastokäynnein keväällä 2024 ja raportti luontoarvoista valmistuu syksyn 2024 aikana. Kaavoitusprosessin aikana voi selvitystarve edelleen tarkentua. Kaava-asiakirjojen ja siihen liittyvien selvitysten laatimisesta vastaa kaavakonsultti ja Valtra Oy Ab.

 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaavahankkeen alustava aikataulu. Kaavaluonnos on ajoitettu syyskaudelle 2024, jonka jälkeen kaavaehdotus loppuvuodelle 2024. Hyväksyminen on aikataulutettu keväälle 2025. Palautteiden ja mahdollisten uusien selvitystarpeiden vuoksi aikataulu voi muuttua, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään prosessin aikana.

 Hankkeen osalta tullaan laatimaan maankäyttösopimus, kun kaavaehdotus käsitellään kaupunginhallituksessa. Maankäyttösopimuksessa sovitaan kaupungin ja yhtiön välisestä kustannusjaosta. Maa-alueet ovat pääosin Valtra Oy Ab:n omistuksessa. Kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta käydään neuvotteluja maa-alueen myymisestä yhtiölle.

Valmistelija Kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi, puh. 040 717 7479

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää käynnistää Sirkkaharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen, ja saattaa vireille asettamalla hanketta kuvaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL 63 §:n mukaisesti.

Päätös Hyväksyttiin.

  - - - - -

KH 02.12.2024 § 313 

 Kaavahanketta kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 5.-31.8.2024 välisen ajan. Nähtävilläoloaikana kaupungille ei saapunut mielipiteitä.

 Kaavaluonnos on valmisteltu nähtäville asettamista varten. Kaavan keskeiset suunnitteluratkaisut liittyvät aiempaa laajempien ja yhtenäisempien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden osoittamiseen kantatien 69 pohjois- ja eteläpuolisille, jo entuudestaan pääasiallisesti teollisuuskäytössä olleille tai teollisuuskäyttöön osoitetuille alueille. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden laajentamisen lisäksi kaavaluonnoksessa on osoitettu tie-, katu- ja rata-alueisiin kohdistuvien kehittämistoimenpiteiden edellyttämät aluevaraukset ja järjestelyt, jotka mahdollistavat kehittämisen Valtran tavoitteiden mukaisella tavalla.

 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden kerrosluvuksi on osoitettu III sekä rakennusoikeus kantatien eteläpuolelle tehokkuudella e=0.70 ja pohjoispuolelle tehokkuudella e=0.40. Kokonaisuudessaan kaavaluonnoksessa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta muodostuu 51,4 ha ja rakennusoikeutta 238 281 k-m2. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden teollisuusalueen pinta-ala suurenee noin 10,7 ha ja rakennusoikeuden määrä kasvaa noin 92 581 k-m2.

 Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu lemmikkieläinten hautausmaan alue (EH-1) sekä jätteenkäsittelyalue, joka toimii Äänekosken kaupungin maankaatopaikkana ja rakennusjätteen välivarastointipaikkana (EJ-1). Jätteenkäsittelyalueen pinta-alaksi muodostuu kaavaluonnoksessa noin 7,0 ha ja rakennusoikeutta e=0.40 tonttitehokkuudella 27838 k-m2. Jätteenkäsittelyaluetta voi myöhemmin hyödyntää teollisuustoiminnan laajentamiseen, sillä kaavakartalla alueelle on osoitettu EJ-1/T -merkintä, jolla tulevaisuuden muuttuviin tavoitteisiin voidaan vastata.

 Kokonaisuudessaan suunnittelualueen pinta-ala on noin 69 ha.

 Kaavaratkaisulla poistuu rautatie-, katu-, virkistys- ja puistoaluetta sekä uimaranta-aluetta Pienen Sirkkalammen pohjoisrannalta. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue korvataan teollisuusalueena.

 Liikenteelliset ratkaisut

 Kaavaluonnoksen ratkaisulla kantatielle 69 tulee laajoja muutostarpeita. Itäisempi alikulku tulee leventää ja vapaata korkeutta kasvattaa, jolloin kantatien 69 pituusleikkausta joudutaan muuttamaan. Länsiosaan kaava-aluetta on osoitettu molemmin puolin kantatietä uudet maantien liittymät, joiden osalta tulee laadittavaksi tiesuunnitelmat mahdollisine kääntymiskaistoineen. Äänekoskentien ja Sirkkaharjuntien liittymä tulee rakennettavaksi uudelleen siten, että kääntyminen Äänekoskentieltä vasemmalle Sirkkaharjuntielle olisi raskaalla kalustolla sujuvaa. Rautatien aluevaraus on kaavaluonnoksessa esitetty päättyväksi kantatien 69 eteläpuoliselle teollisuusalueelle, mikä parantaa kantatien liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta puomittoman tasoristeyksen poistuessa.

 Kaavamuutoksessa Sirkkaharjuntie lyhenee nykyisestä. Sirkkaharjuntie on osoitettu pohjoisen osalle päättyen kääntöpaikkaan lähelle lemmikkieläinten hautausmaata. Kaavakartalla on vaikutusta kulkuoikeuksiin, jotka Sirkkaharjuntien kautta on määritelty kantatien 69 eteläpuolisille kiinteistöille. Kulkuoikeudet on maanmittaustoimituksella määriteltävä uudelleen. Katualuetta poistuu myös kantatien etelän puoleiselta teollisuusalueelta, kun kortteli osoitetaan kokonaisuudessaan yhtenä teollisuustonttina. Kaavamuutoksella katuna poistuu Sinivuorenkatu, Valmetinkatu ja Valtrankatu. Kevyen liikenteen yhteytenä ollut Mikronpolku muuttaa muotoaan, sillä pitkän tähtäimen tavoitteena on kevyen liikenteen väylän toteuttaminen yleisten teiden yhteyteen kantatien 69 ja Äänekoskentien varsille.

 Luontoarvot

 Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys vuoden 2024 aikana ennen kaavaluonnoksen valmistelua. Kaavakartalle on osoitettu luontoarvot, joita ovat mm. lepakoiden levähdyspaikat, kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikka ja viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Liito-oravan kulkuyhteyttä turvataan korttelin 2 eteläosaan osoitetulla merkinnällä s-2. Natura-2000 alue sivuaa suunnittelualueen kaakkoisosaa. Kaavaratkaisu ja luontoarvot huomioiden on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta (Hietasyrjänkangas-Sirkkaharju FI0900013, SAC), jonka johtopäätös; "Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin, suojeluperusteena oleviin lajeihin tai alueen eheyteen ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa kohdistu Sirkkaharjun asemakaavamuutoksen toteutuksen seurauksena merkittäviä heikentäviä vaikutuksia." Lisäksi; "Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella todetaan, että luonnonsuojelulain 35 § mukaiselle Natura-arvioinnille ei arvioida olevan tarvetta alueelle Hietasyrjänkangas - Sirkkaharju."

Hankkeen osalta tullaan laatimaan maankäyttösopimus, kun kaavaluonnosaineistosta on saatu tarvittavat lausunnot ja kaavaehdotusta palautteen pohjalta laadittu. Maankäyttösopimuksessa sovitaan kaupungin ja yhtiön välisestä kustannusjaosta. Maa-alueet ovat pääosin Valtra Oy Ab:n omistuksessa. Kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta käydään neuvotteluja maa-alueen myymisestä yhtiölle.

Valmistelija Kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi, puh. 040 717 7479

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää asettaa 2.12.2024 päivätyn valmisteluaineiston MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittavat viranomaisten lausunnot.

Päätös Hyväksyttiin.

  - - - - -

YMPLTK 15.01.2025 § 5  

370/10.02.03/2024  

Valtra Oy Ab on laittanut vireille asemakaavan muutoshankkeen Suolahden Sirkkaharjulla. Äänekosken kaupunginhallitus on päättänyt kaavahankkeen käynnistämisestä sekä vireille saattamisesta 17.06.2024 (§ 167). Kaava-alue sijaitsee noin 3 km kaakkoon Suolahden keskustasta ja suunnittelualueen kiinteistöt ovat pääasiassa Valtra Oy Ab:n omistuksessa. Kaavahankkeessa on tavoitteena laajentaa teollisuusaluetta ja lisätä rakennusoikeuden määrää vastaamaan tulevaisuuden kasvutavoitteita sekä varmistaa alueen turvalliset liikennejärjestelyt niin tie-, rata- kuin kevyen liikenteen osalta. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden teollisuusalueen pinta-ala suurenee noin 10,7 ha ja rakennusoikeuden määrä kasvaa noin 92 581 k-m2.

Kaava-alue on Keski-Suomen maakuntakaavassa merkitty monipuoliseksi työpaikka-alueeksi. Alueella on voimassa Äänekosken kaupunginvaltuuston 14.12.2009 (§ 102) hyväksymä Suolahti 2020 osayleiskaava ja kaava-alueen keskeisillä, aiemmin asemakaavoitetuilla osilla on voimassa 14.12.1984 vahvistettu asemakaava nro 418 sekä asemakaava nro 680 (vahvistettu Suolahden kaupunginhallituksen toimesta 8.5.2006 (§ 90)). Kaavan suunnittelualue on suurelta osin rakennettua ja ihmisen muokkaamaa. Kaava-alueen eteläosa sijoittuu osin Hietasyrjänkangas - Sirkkaharju (FI0900013, SAC) Natura-alueelle. Suunnittelualueella tai 500 metrin säteellä siitä ei Natura-alueen lisäksi sijaitse luonnonsuojelualueita, puroja tai jokia, luonnonmuistomerkkejä eikä valtakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia. Suunnittelualueen eteläosassa ja eteläpuolella sijaitsee Sirkkaharjun pohjavesialue (09774519, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue). Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevat vesikuoppa, lampare sekä länsi- ja eteläosa Pienestä Sirkkalammesta on luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §:n mukaan suojeltu luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin kuuluvan viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Pienen Sirkkalammen lounais-, etelä- ja länsiosa on luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §:n mukaan suojeltu luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin kuuluvan lummelampikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkana.

Kaavahankkeen yhteydessä on laadittu Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa esisuunnitteluvaiheessa sovitut selvitykset ja suunnitelmat; liikenneselvitys ja -suunnitelma, luontoselvitykset, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, pesimälinnustoselvitys, liito-oravaselvitys, viitasammakkoselvitys, lepakkojen sisätilaselvitys, luontodirektiivin liitteen IV a korentoselvitys (lummelampikorento, sirolampikorento, täplälampikorento), kangaskeltanosulkasselvitys, kirjoverkkoperhosselvitys, Natura-arvioinnin tarveharkinta sekä hulevesiselvitys ja -suunnitelma. Luontoselvitys on laadittu asemakaavatasoisena.

Osayleiskaavassa (Suolahti 2020 osayleiskaava (2009)) ja Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmässä (2023) ei kaava-alueelle ole määritetty ekologisia yhteyksiä. Rakenneyleiskaavassa kaava-alueen kaakkoispuolella ja kaakkoisreunalla sijaitseva Natura-alue on kuitenkin tunnistettu ekologisesti erittäin merkittäväksi ydinalueeksi, jota ympäröi ekologisesti erittäin merkittävä vyöhyke. Kaavan suunnittelualeen eteläosasta länteen suuntautuu keskeinen ekologinen yhteys. Hietasyrjänkangas - Sirkkaharju Natura-alueen suojeluperusteita ovat tietyt luontodirektiivin liitteen I suo- ja metsäluontotyypit sekä  luontodirektiivin liitteen II lajeista liito-orava, mistä johtuen kulkuyhteyden säilyminen on turvattava. Liito-oravan lisäksi kaavan suunnittelu- tai selvitysalueen läpi ei ole arvioitu kulkevan muiden eläinten ekologisia yhteyksiä tai ekologisten yhteyksien kehitystarpeita.

Selvitysalueella ei sijaitse 2024 tehdyn luontoselvityksen perusteella vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n suojelemia luonnontilaisia tai sen kaltaisia noroja, lähteitä, lähteikköjä tai tihkupintoja. Uhanalaisten luontotyyppien luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kuvioita ei havaittu kaavan suunnittelualueella tai koko selvitysalueella Natura-alueen ulkopuolella. Luontoselvityksen seurauksena selvitysalueelta on rajattu 34 huomionarvoista luontokohdetta. Maastokäynnillä on havaittu mm. huomionarvoisista kasvilajeista valkolehdokkia ja ahokissankäpälää sekä kolme linnustollisesti arvokasta luokan 1 luontokohdetta, jotka ovat lainsäädännöllä turvattuja kohteita. Nämä kohteet ovat tervapääskyn, räystäspääskyn ja törmäpääskyn pesäpaikat suunnittelualueen keskellä sekä pohjoisessa kaavan suunnittelualueen ulkopuolella hiekkakuopassa. Alueella ei ole aiempia tunnettuja liito-oravan esiintymispaikkoja eikä maastokäynnilläkään havaittu liito-oravan papanoita tai muita lajista kertovia merkkejä. Luontoselvityksen perusteella selvitusalueella ei arvioida olevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi sopivia ympäristöjä. Puustokarttojen sekä liito-oravan tunnettujen esiintymisalueiden tarkastelun perusteella kaavan suunnittelualueen etelänurkan läpi kulkee puustoinen itä-länsisuuntainen liito-oravan liitoyhteys Natura-alueen ja Suojärven länsi- ja eteläpuolen liito-oravan esiintymisalueiden välillä. Vieraslajeista selvitysalueella havaittiin komealupiinia, terttuseljaa, kurtturuusua, viitapihlaja-angervoa ja tarhatatarta.

Selvitysalueella havaittiin kolme eri viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kaksi näistä liittyy suoraan tehdasalueen hulevesien hallintaan ja ne sijaitsevat selvitysalueen pohjoisosassa; toinen tehdasalueen aidan sisäpuolella vesikuopalla kaavan suunnittelualueella, toinen lampareella kaavan suunnittelualueen ulkopuolella. Kolmas kohde sijaitsee kaavan suunnittelualueen kaakkoispuolella Natura-alueella Pienellä Sirkkalammella ja sen ympäristön soilla. Selvityksen perusteella rajattiin myös kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikka yhdellä kohteella selvitysalueen eteläosassa (luokan 1 luontokohde eli lainsäädännöllä turvattu kohde). Lepakkoselvityksen ja -seurannan perusteella vanha työterveystalo määritettiin varmuuden vuoksi arvoluokkaan 1 eli lainsäädännöllä turvatuksi kohteeksi. Aktiividetektoriseurannassa ja talon eteläsivun kattaneessa silmämääräisessä lentotarkkailussa ei havaittu lepakoita. Kesän aikana tehtiin vain kaksi papanahavaintoa. Passiividetektoritarkkailussa havaittiin lepakkoja yhtenä yönä viiden minuutin aikana, mikä viittaa ohilentoon (lajilleen määrittämätön siippahavainto). Edellä mainittujen lisäksi luontoselvityksessä havaittiin kuusi lummelampikorentokoirasta Pienen Sirkkalammen lounaisrannalla (Natura-alueella). Erillisselvityksillä tutkittujen lajien ja lajiryhmien lisäksi kaavan suunnittelualueella tai koko selvitysalueella ei arvioida olevan muiden luontodirektiivin liitteen IV a lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joihin kaavalla voisi olla vaikutusta.

Laaditussa hulevesisuunnitelmassa on huomioitu niin rakentamisen aikaisten kuin rakennetun alueen hulevesiä koskevat suositukset ja annettu kattavasti esimerkkejä erilaisista rakenteellisista hulevesiratkaisuista molempiin tilanteisiin. Selvityksen perusteella teollisuusalueen laajentumisen oletetaan kasvattavan alueelta muodostuvaa kiintoaine-, ravinne-, raskasmetalli- ja hiilivetykuormitusta. Hulevesien hallinta on kannattavinta imeyttää paikan päällä taikka sekundäärisesti toteuttaa hajautetuilla rakenteilla lähellä mahdollista haitta-aineen muodostumisaluetta. Koska useat haitta-aineet ovat sitoutuneena kiintoaineeseen, on kiintoaineskuorman vähentäminen hulevesistä tehokas keino eri kuormitustekijöiden vähentämiseksi. Hulevesisuunnitelmassa on painotettu hulevesien puhdistamisen tärkeyttä erityisesti viitasammakkoalueille purkavilta alueilta. Hulevesien muodostumisen ehkäiseminen on nostettu tärkeimmäksi keinoksi hulevesistä aiheutuvien haittojen vähentämisessä ja alueelle on suositeltu jätettävän läpäiseviä pintoja. Suurilta ajoneuvoliikennöidyiltä piha- ja pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet on suositeltu käsiteltävän hiekan- ja öljynerottimien kautta. Pienempien yksittäisten alueiden hulevedet on suositeltu käsiteltävän suodattamalla taikka biosuodattamalla, jos se on mahdollista ilman riskiä herkille luontokohteille. Kattovedet ja suunnittelualueen yläpuolisilta valuma-alueilta muodostuvat tulisi johtaa käsittelyjärjestelmien ohi. Hulevesien johtamisrakenteissa on suositeltu käytettävän luonnonmukaisia hulevesirakenteita ja onnettomuustilainteisiin varautumiseksi kiinteistöjen hulevesijärjestelmien on suositeltu olevan suljettavia. Jotta hulevesien käsittelyä rakentamisaikanakin todellisuudessa toteutetaan, on suositeltu vaadittavan suunnitelmaa rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta rakennusluvan liitteeksi. Kaavakartan yleismääräyksiä on esitetty tarkennettavaksi kaavahankkeen ehdotusvaiheessa määräyksellä, jonka perusteella rakennusaikainen hulevesien hallinta tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei hulevesistä aiheudu Natura-alueen luontotyyppien ominaispiirteitä merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.

Merkintä EJ-1/T: Jätteenkäsittelyalue. Aluetta voidaan käyttää maankaatopaikkana, sekä rakennusjätteen välivarastointiin. Jätteenkäsittelytoimintojen päätyttyä alue varataan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Huomioitava, että nykyisellään rajattu alue käsittää vain osan nykyisen maankaatopaikalle ja jätteiden välivarastoinnille myönnetystä ympäristöluvan mukaisesta alueesta. Toimintaa on myös kaavamerkinnän eteläpuolella. Alueen rajausmerkinnän kattavuuden tarkentamiseksi pyydetään olemaan yhteydessä ympäristövalvontaan.

Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella on todettu, ettei luonnonsuojelulain 35 § mukaiselle Natura-arvioinnille ole tarvetta, mutta Natura-tarvearvioinnin johtopäätökset ovat voimassa vain, mikäli kaavan ehdotusvaiheessa haitallisia vaikutuksia poissulkevat tarkennukset toteutetaan: 1) Kaavan ehdotusvaiheessa tulee kaavamerkintöjen ja määräysten tarkentamisen kautta varmistaa, että huoltotien rakentamisesta ja aitaamisesta aiheutuva puuton alue ei ulotu alle kahdenkymmenen metrin etäisyydelle Natura-alueesta ainakaan puustoisten soiden luontotyyppikuvion kohdalla, eikä muuallakaan ainakaan itse Natura-alueelle asti. 2) Kaavan ehdotusvaiheessa tulee kaavaan hulevesiä koskevien yleismääräysten tarkentamisen kautta varmistaa, että rakennusaikaisistakaan hulevesistä ei aiheudu Natura-alueen luontotyyppien ominaispiirteitä merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Natura-arvioinnin tarveharkinnan johtopäätöksenä on, että asemakaavamuutoksessa osoitettujen maankäytönmuutosalueiden sijainnin, maankäytönmuutosten tyypin sekä esitettyjen vaikutusten lievennyskeinojen perusteella, ja asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen kaavamerkinnät ja -määräyksien perusteella kaavamuutoksesta ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kautta aiheudu merkittävää heikentävää vaikutusta Natura-alueen suunnitteluperusteena oleville lajeille, luontotyypeille tai alueen eheydelle.

Kaava-aineisto löytyy Äänekosken kaupungin verkkosivuilta

Sirkkaharjun asemakaavan muutos ja laajennus

Valmistelija  Ympäristötarkastaja Jatta Heikkinen, puh. 0400 545 346

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen, puh. 0400 893 683

Päätösehdotus 

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että alueella tehdyt luontoselvitykset on toteutettu laajasti ja selvitysten perusteella tehdyt havainnot on huomioitu kaavamerkinnöissä. Valkolehdokin kasvupaikat ovat osittain niin lähellä Valtran nykyistä pääliittymää sekä ohjeellista jalankululle ja polkupyöräilylle varattua alueen osaa, että rakennussuunnitelmien yhteydessä tulee mahdollisista suojelutoimien tarpeesta pyytää arviointi Keski-Suomen ELY-keskukselta.

Hulevesisuunnitelma on laadittu kattavasti ja siinä on huomioitu myös rakentamisaikaisten hulevesien syntyminen ja ympäristövaikutukset. Hulevesisuunnitelman kaavamääräysehdotus on suurelta osin sisällytetty kaavamääräyksiin. Kaavakartan yleismääräyksiä on lisäksi esitetty tarkennettavaksi kaavahankkeen ehdotusvaiheessa määräyksellä, jonka perusteella rakennusaikainen hulevesien hallinta tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei hulevesistä aiheudu Natura-alueen luontotyyppien ominaispiirteitä merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. On huomioitava, että hulevesiä johtuu muuallekin kuin vain Natura-alueen suuntaan. Hulevesiä koskeva määräys ei sellaisenaan turvaa viitasammakoiden esiintymisalueiden huleveden laadun säilyttämistä mahdollisissa rakentamiseen liittyvissä tilanteissa vaikka muutoin hulevesien vaikutukset näille alueille on määräyksissä huomioitu. Vaikka alueen rakentaminen kohdistuukin tällä tietoa muualle kuin viitasammakoiden pohjoisten esiintymien suuntaan, ei voida pois sulkea näiltä alueilta viitasammakoiden elinalueiden suuntaan laskevien rakennusaikaisten hulevesien mahdollisuutta tulevaisuudessa. Hulevesistä annettuja kaavamääräyksiä tuleekin tarkentaa koskemaan Natura-alueen lisäksi myös muita herkkiä alueita.

Päätös Hyväksyttiin.

 - - - - -