Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.01.2025/Pykälä 17

KH 13.01.2025 § 17  

14/07.01.04.00/2025  

 Yleistä

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999; jäljempänä myös julkisuuslaki) 14 §:n (Asiakirjan antamisesta päättäminen) 1 momentin (muut. 638/2021) mukaan viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on, jollei 15 §:n 3 momentissa tai muualla laissa toisin säädetä. Kunnanvaltuusto voi hallintosäännössään kuitenkin antaa tässä laissa tarkoitettuna viranomaisena toimivalle kunnalliselle toimielimelle oikeuden siirtää päättämässään laajuudessa asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

Sanotun pykälän 2 momentin mukaan tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu.

Edelleen sanotun pykälän 3 momentin mukaan jos virkamies tai muu 2 momentissa tarkoitettu henkilö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on:

1)                    ilmoitettava tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy;

2)                    annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi;

3)                    tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi; sekä

4)                    annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista.

Vielä sanotun pykälän 4 momentin mukaan tässä pykälässä tarkoitettu asia on käsiteltävä viivytyksettä, ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia tai jos muu niihin rinnastettava syy aiheuttaa sen, että asian käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän, asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön.

Äänekosken kaupungin hallintosäännön 35 §:n 2 momentin mukaan toimielin voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Kaupunginhallitus ei ole tehnyt tässä tarkoitettua toimivallan siirtopäätöstä, joten kaupunginhallituksen alaisilla viranhaltijoilla ei ole toimivaltuuksia ratkaista kaupunginhallituksen asiakirjoihin kohdistuvia tieto- ja asiakirjapyyntöjä, vaan nämä on saatettava kaupunginhallituksen ratkaistavaksi.

Julkisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten.

Sanotun pykälän 3 momentissa on säädetty niin kutsutuista ei-asiakirjoista. Sen mukaan viranomaisen asiakirjana ei pidetä seuraavia:

1)                    viranomaisen palveluksessa olevalle tai luottamushenkilölle hänen muun tehtävänsä tai asemansa vuoksi lähetettyä kirjettä tai muuta asiakirjaa;

2)                    viranomaisen palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimia muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten;

3)                    viranomaisen sisäistä koulutusta, tiedonhakua tai muuta niihin verrattavaa sisäistä käyttöä varten hankittuja asiakirjoja;

4)                    asiakirjaa, joka on annettu viranomaiselle yksityisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten tai laadittu sen suorittamiseksi;

5)                    viranomaiselle löytötavarana jäänyttä tai toimitettua asiakirjaa.

Edelleen sanotun pykälän 4 momentissa on säädetty niin kutsutuista viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoista. Sen mukaan lakia sovelletaan viranomaisissa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden lukuun toimivien yksityisten ja yhteisöjen välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa ja muuta niihin verrattavaa viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin vain, jos asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan on liitettävä arkistoon. Jos asiakirjat kuitenkin liitetään arkistoon, viranomainen voi määrätä, että tietoja niistä saa antaa vain viranomaisen luvalla.

Tieto- ja asiakirjapyyntö

Toimittaja Marjo Järvikylä (Sisä-Suomen Lehti) on tehnyt Äänekosken kaupungin kirjaamoon 17.12.2024 lähettämällään sähköpostiviestillä kaupungille tieto- ja asiakirjapyynnön, joka kohdistuu kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemään asiaan ja tähän liittyvään ilmoitukseen. Pyyntö on esityslistan liitteenä.

Sanottua kaupunginhallituksen asiaa ja siihen liittyvää ilmoitusta tai muita asiakirjoja ei ole julkaistu kaupungin www-sivuilla osana kokouksen esityslista- ja pöytäkirja-aineistoja. Asia on merkitty salassa pidettäväksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella. Salassapitoperusteena on siis ollut se, että asiaan liittyvät asiakirjat sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

Hallintojohtaja vastasi tieto- ja asiakirjapyynnön käsittäneeseen sähköpostiin 18.12.2024 lähettämällään viestillä. Vastauksessaan hän muun muassa totesi, että julkisuuslain 14 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on ja että pyynnön kohteena oleva ilmoitus ja siihen liittyvä tai sen johdosta tehty päätös ovat kaupunginhallituksen hallussa. Hallintojohtaja totesi myös, että hänellä tai muilla kaupunginhallituksen alaisilla viranhaltijoilla ei ole toimivaltuuksia ratkaista salassa pidettäväksi merkittyyn asiaan kohdistuvaa tieto- tai asiakirjapyyntöä, vaan tämä tulee antaa kaupunginhallituksen ratkaistavaksi. Vielä hän ilmoitti kaupunginhallituksen olevan seuraavan kerran koolla 13.1.2025.

Vastaus tieto- ja asiakirjapyyntöön

Kaupungille 17.12.2024 tehdyn tieto- ja asiakirjapyynnön käsittelyssä on aiheellista tarkastella erikseen toisaalta kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian varsinaista esityslista- ja pöytäkirjatekstiä, joka sisältää myös asiassa tehdyn päätöksen, ja toisaalta sanottuun asiaan liittyviä muita asiakirjoja. Näitä muita asiakirjoja on ensinnäkin kaupungille tehty ilmoitus, jolla asia on tullut kaupungin viranomaisissa vireille ja johon viitataan myös kaupunginhallituksen esityslistassa ja pöytäkirjassa olevassa asian otsikossa. Lisäksi muita asiakirjoja ovat tai voivat olla ilmoituksen käsittelyssä laaditut ja käsittelyn aikana kaupungille toimitetut asiakirjat, joista osaan viitataan kyseisessä esityslista- ja pöytäkirjatekstissä.

Riippumatta siitä, mitä yksittäistä asiakirjaa tarkastellaan, tulee ensiksi selvittää ja ratkaista, onko se julkisuuslain soveltamisalalle kuuluva viranomaisen asiakirja vai soveltamisalan ulkopuolelle jäävä lain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu kirje, muistiinpano, luonnos tai muu sanotussa momentissa tarkoitettu asiakirja taikka sanotun pykälän 4 momentissa tarkoitettu viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittu asiakirja, jota ei ole liitettävä arkistoon.

Jos kyseessä on viranomaisen asiakirja, on tarkastelun toisessa vaiheessa ratkaistava, onko asiakirja julkisuuslain pääsäännön mukaisesti julkinen asiakirja vai koskeeko sitä tai osaa sen sisällöstä jokin julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetty salassapitoperuste. Jos sovellettavaa salassapitoperustetta ei ole tai peruste ei ole enää voimassa ja sovellettavissa, on asiakirja julkinen ja tulee antaa sitä pyytäneelle.

Kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemä asia on koskenut kaupungille tehtyä ilmoitusta, joka on ollut luonteeltaan työturvallisuuslain (738/2002) 28 § ja 19 §:n mukainen viranhaltijan ilmoitus työnantajalle. Ilmoituksen käsittely on ollut työpaikan ja työnantajan organisaation sisäistä työturvallisuuslain soveltamista.

Puheena oleva työturvallisuuslain mukainen ilmoitus ja sen käsittely kuuluvat soveltuvin osin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdassa säädetyn salassapitoperusteen piiriin. Sanotun 15 kohdan perusteella salassa pidettäviä asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle.

Sanotun 15 kohdan mukaista valvontatietojen salassapitoa on julkisuuslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 30/1998 vp, s. 93-94) perusteltu seuraavasti:

"Momentin 15 kohdan säännöksellä turvataan tarkastus- ja valvontatoiminnan tehokkuutta. Salassapitoperustetta vastaavia säännöksiä sisältyy jo voimassa olevaan oikeuteen. Salassa pidettäviksi ehdotetaan säädettäviksi asiakirjat, jotka sisältävät tietoja tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai aiheuttaisi tarkastuksen kohteen aiheetonta leimautumista. Vahinkoedellytys merkitsee tässäkin olettamaa asiakirjojen julkisuudesta. Yleisen salassapitosäännöksen tarve johtuu muun muassa siitä, että valmistelun julkisuutta ehdotetaan nykyisestään lisättäväksi. Säännöksen tavoitteena on turvata sekä valvonnan yleisiä toteuttamisedellytyksiä että mahdollistaa myös yksittäisten valvontatoimien onnistuminen.

"Valvonnan yleisiä toteuttamismahdollisuuksia lisää esimerkiksi ilmoituksen tai muun aloitteen tekijän henkilöllisyyden salaaminen. Muun muassa tietosuojan tai työsuojelun alueilla voisi halukkuus saattaa vireille tarkastuksia lakien noudattamisen valvomiseksi vaarantua, jollei tieto vireille panijasta jäisi luottamukselliseksi. Yksittäisten tarkastustoimien turvaamisessa on tärkeää luoda mahdollisuudet esimerkiksi yllätystarkastusten pitämiseen."

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää puolestaan toteaa teoksessaan Hallinto-oikeus (Helsinki 2023; 3., uudistettu painos, s. 820-822) muun muassa seuraavaa:

"Viranomaisvalvonta ja sen tulokset ovat yleensä julkista tietoa. Viranomaisen toimivaltaan kuuluvan tarkastuksen tekeminen tai muun valvontatoimen tehokas toteuttaminen voi kuitenkin eräiltä osin edellyttää valvontaa koskevan asiakirjan salassapitoa (15 kohta). (.)

"Valvonnan tarkoituksen toteuttaminen voi käytännössä edellyttää riittävää luottamuksensuojaa ja sujuvaa yhteistoimintaa valvonnan kohteen ja viranomaisen välillä, sillä ne edistävät valvontatietojen saamista. Yksinomaan valvonnan kohteen luottamuksen suojaaminen ei kuitenkaan voi toimia valvontatietojen salassapidon perusteena (KHO 2018:96). (.)

"Toisena valvontatiedon salassapidon perusteena on, että tiedon antaminen olisi ilman painavaa syytä omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle. Tällainen asiaan osallinen voi olla esimerkiksi henkilö, joka on tehnyt valvontaviranomaiselle ilmoituksen tai selvityspyynnön havaitsemastaan epäkohdasta tai lainvastaisesta menettelystä. Tällaisen ilmoituksen tekijää (whistle blower) koskevat tiedot on pidettävä salassa selostetun vahinkolausekkeen edellyttämissä tapauksissa. Salassapitoa perustelee myös se, että valvontaviranomaisen valvontamahdollisuuksien turvaaminen edellyttää riittävää luottamuksensuojaa ilmoittajan ja viranomaisen välillä. (.)

"Vahinkolausekkeen tarkoittamaa vahinkoa voi olla esimerkiksi henkilön perusteeton leimautuminen tai luotettavuuden menetys. Arvioitaessa asiaan osalliselle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa on otettava huomioon, että valvontasalaisuuteen kohdistuvan vahinkoedellytyksen yhtenä tarkoituksena on myös suojata perustuslain 10 §:ssä turvattua henkilön kunniaa siten, 'ettei julkinen valta saata yleisesti saataville sellaisia asiakirjoja ja tietoja, joissa esitetään täysin perättömiä syytöksiä yksilöä kohtaan tai joiden avulla voidaan esittää hänestä vihjauksia' (PeVL 43/1998 vp). (.)

"Valvonnan tuloksia koskevat tiedot ovat yleensä julkisia, vaikka niistä kävisi ilmi myös valvonnan kohteen kannalta epäedullisia tietoja. Vain, jos tällaiset tiedot ilman painavaa syytä aiheuttavat taloudellista vahinkoa tai aiheetonta leimautumista, ne on pidettävä salassa. Tällä perusteella ei kuitenkaan yleensä voida estää tiedon antamista valvonnassa havaitusta lainvastaisesta toiminnasta tai ilmeisestä epäkohdasta."

Kaupunginhallitus on 1.7.2024 (187 §) tekemällään päätöksellä todennut, että saatujen selvitysten perusteella työturvallisuuslain 28 §:n ja 19 §:n tai yhdenvertaisuuslain 10 §:n, 13 §:n ja 16 §:n mukaista viranhaltijaan kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua tai syrjintää ei ole tapahtunut.

Kaupunginhallituksen sanottu päätös sisältää asian lopullisen ratkaisun, ja päätös on lainvoimainen, koska siitä ei tehty oikaisuvaatimusta säädetyssä määräajassa. Asian ja siihen kuuluvan ilmoituksen vireilläolo kaupungin viranomaisissa on näin ollen päättynyt. Koska vireilläolo on päättynyt, kaupungilla ei ole ilmoitusmenettelyn tarkoituksesta ja ilmoituksen lain ja hyvän hallinnon mukaisesta käsittelystä johtuvaa syytä esityslista- ja pöytäkirjatekstistä ilmenevän asian lopputuloksen salassapitoon. Esityslista- ja pöytäkirjatekstin käsitteleminen julkisena asiakirjana ei voi enää vaarantaa asian selvittämistä tai olla ristiriidassa asiaan osallisten selvitystyön järjestämistä koskeviin ja muihin selvitystyön aikaisiin etuihin ja oikeutettuihin odotuksiin nähden.

Voidaan myös arvioida, että asiaan osallisten ilmeneminen julkisena asiakirjana olevasta esityslista- ja pöytäkirjatekstistä ei sinänsä, sellaisenaan, aiheuta heille kohtuutonta haittaa tai vahinkoa, kun otetaan huomioon, että esityslista- ja pöytäkirjatekstissä ei lainkaan kuvailla ilmoitukseen tekemiseen johtanutta subjektiivisesti koettua häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua (työturvallisuuslain 28 §) tai subjektiivisesti koettuja vikoja ja puutteellisuuksia muun muassa työmenetelmissä (lain 19 §). Soveltuvin osin voidaan ottaa huomioon myös ilmoituksen kohteena olevan viranhaltijan asema kaupungin organisaatiossa ja siihen kuuluva luottamussuhde.

Esityslista- ja pöytäkirjatekstin salassapito ei ole mahdollista julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella, koska teksti ei sisällä mitään tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

Tällä perusteella kaupunginhallitukselle esitetään, että kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian varsinaisesta esityslista- ja pöytäkirjatekstistä poistetaan salassapitomerkintä ja kyseinen teksti annetaan tieto- ja asiakirjapyynnön esittäneelle. Kun salassapitomerkintä poistetaan, teksti annetaan vastaisuudessa myös muille sitä koskevan pyynnön esittäville ilman, että kaupunginhallitus erikseen ratkaisisi asian.

Kaupungin tavanomaisen käytännön mukaan kokouksen esityslista on nähtävillä yleisessä tietoverkossa eli kaupungin www-sivuilla kyseisen kokouksen pöytäkirjan julkaisemiseen saakka. Pöytäkirja puolestaan on nähtävillä 12 kuukauden ajan. Kuntalain (410/2015) 140 §:n 1 momentin mukaan pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Pöytäkirjan sisältämät henkilötiedot on poistettava tietoverkosta oikaisuvaatimus- tai valitusajan päättyessä.

Kun kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian varsinaisesta esityslista- ja pöytäkirjatekstistä poistetaan salassapitomerkintä, on se syytä julkaista tietoverkossa osana pöytäkirjaa ja tämän muiden julkisten asioiden tapaan. Pöytäkirjatekstin sisältämiä henkilötietoja ei kuitenkaan julkaista, koska päätökseen liittyvä oikaisuvaatimusaika on jo päättynyt.

Kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian vireilletuloasiakirjana ollutta kaupungille tehtyä ilmoitusta on arvioitava osittain eri tavalla kuin varsinaista esityslista- ja pöytäkirjatekstiä. Sama koskee ilmoituksen käsittelyssä laadittuja ja käsittelyn aikana kaupungille toimitettuja asiakirjoja.

Kuten edellä tarkoitetuissa hallituksen esityksessä ja professori Mäenpään kirjassa on huomautettu, asiassa on kiinnitettävä huomiota julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaiseen vahinkoedellytykseen. On pidettävä selvänä, että kaupungin viranhaltijan perusteeton leimautuminen esimerkiksi häiritsevästi tai muutoin epäasiallisesti käyttäytyneeksi tai menetelleeksi olisi hänen kannaltaan erittäin kielteistä ja vahingoittaisi hänen asemaansa ja tämän edellyttämää luottamusta.

Ilmoituksen kohteena olevaan viranhaltijaan liittyvien, ilmoituksessa esitettyjen väitteiden voidaan katsoa olevan kaupungin ja sitä edustavan kaupunginhallituksen mukaan perusteettomia, koska kaupunginhallitus on 1.7.2024 (187 §) tekemällään lainvoimaisella päätöksellä todennut, että ilmoituksessa esitettyä, sen tekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua tai syrjintää ei ole tapahtunut. Edelleen voidaan katsoa, että kaupunki tai kaupunginhallitus eivät voi julkaista tai muutoin saattaa yleisesti saataville perusteettomia väitteitä kaupungin viranhaltijasta, koska tällaiset väitteet ja niiden levittäminen ovat omiaan aiheuttamaan kohteelle vahinkoa ja siihen ei ole laissa tarkoitettua painavaa syytä.

Tällä perusteella kaupunginhallitukselle esitetään, että kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian vireilletuloasiakirjana ollutta kaupungille tehtyä ilmoitusta ei anneta tieto- ja asiakirjapyynnön esittäneelle, vaan ilmoituksen todetaan olevan salassa pidettävä asiakirja julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan perusteella. Sama koskee sellaisia muita ilmoituksen käsittelyssä laadittuja tai käsittelyn aikana kaupungille toimitettuja asiakirjoja, joihin viitataan asian esityslista- ja pöytäkirjatekstissä ja joita siis on käytetty päätöksenteossa ja jotka ovat soveltuvin osin olleet päätöksen perusteina.

Edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian tai sen vireilletuloasiakirjana olleen kaupungille tehdyn ilmoituksen käsittelyssä laadittuja tai käsittelyn aikana kaupungille toimitettuja sellaisia asiakirjoja, joihin ei viitata asian esityslista- ja pöytäkirjatekstissä ei anneta tieto- ja asiakirjapyynnön esittäneelle, vaan todetaan, että sanotut asiakirjat eivät ole julkisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja, vaan lain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuja asiakirjoja (ns. ei-asiakirjoja).

Julkisuuslain 33 §:n 2 momentin perusteella kaupunginhallituksen tieto- ja asiakirjapyyntöasiassa tekemään päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Esittely

Asian erityisen luonteen perusteella kaupunginhallitukselle esitetään, että asia käsitellään Äänekosken kaupungin hallintosäännön 139 §:n mukaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman tavanomaista viranhaltijan suorittamaa esittelyä.

Valmistelija Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921

Esittelijä Ei viranhaltijaesittelyä

Päätösehdotus Kaupunginhallitus:

1) päättää, että asia käsitellään Äänekosken kaupungin hallintosäännön 139 §:n mukaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä ja että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta;

2) merkitsee tiedoksi edellä esittelytekstissä tarkoitetun, kaupungille 17.12.2024 saapuneen tieto- ja asiakirjapyynnön;

3) päättää, että kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian varsinaisesta esityslista- ja pöytäkirjatekstistä poistetaan salassapitomerkintä, kyseinen teksti annetaan tieto- ja asiakirjapyynnön esittäneelle ja se julkaistaan yleisessä tietoverkossa osana pöytäkirjaa kuntalain 140 §:n 1 momentin mukaisesti;

4) päättää, että kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian vireilletuloasiakirjana ollutta kaupungille tehtyä ilmoitusta tai sellaisia muita ilmoituksen käsittelyssä laadittuja tai käsittelyn aikana kaupungille toimitettuja asiakirjoja, joihin viitataan asian esityslista- ja pöytäkirjatekstissä ei anneta tieto- ja asiakirjapyynnön esittäneelle, koska ilmoitus ja sanotut muut asiakirjat ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan perusteella;

5) päättää, että kaupunginhallituksen 1.7.2024 (187 §) käsittelemän asian tai sen vireilletuloasiakirjana olleen kaupungille tehdyn ilmoituksen käsittelyssä laadittuja tai käsittelyn aikana kaupungille toimitettuja sellaisia asiakirjoja, joihin ei viitata asian esityslista- ja pöytäkirjatekstissä ei anneta tieto- ja asiakirjapyynnön esittäneelle, koska sanotut asiakirjat eivät ole julkisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja, vaan lain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuja asiakirjoja; ja

6) määrää hallintojohtajan täytäntöönpanemaan edellä kohdissa 3-5 tehdyt päätökset välittömästi ja mahdollisesta muutoksenhausta riippumatta.

Päätös Hyväksyttiin.

  - - - - -

 Merkittiin, että tämä asia käsiteltiin kokouksen 18. asiana ja että hallintojohtaja Aleksi Heikkilä selosti asiaa kokouksessa.

  - - - - -