Dynasty tietopalvelu Haku RSS Äänekosken kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://web28.aanekoski.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://web28.aanekoski.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 07.06.2021/Pykälä 183

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

Koulussa tehtävä nuorisotyö

 

KASVOPPI 27.05.2021 § 39 

 

Kasvun ja oppimisen toimialan organisaatiomuutoksessa 1.1.2021 alkaen Äänekosken kaupungin nuorisotyössä on ollut yksi (1) henkilötyövuosi lisää osoitettavana nuorten käytännön ohjaus- ja kasvatustyöhön. Alkuvuodesta 2021 resurssi on pääosin kohdentunut liikkuvaan nuorisotyöhön, Kesäkaaraan. Kesäkaara on nuorisotyön työmuoto, jonka toimintaperiaatteena on tavoittaa nuoria viemällä nuorisopalvelut ja -tilat sinne, missä nuoret kokoontuvat, viettävät aikaa ja tapaavat kavereita. Liikkuva nuorisotyö tarjoaa mielekästä tekemistä ja aikuisen läsnäoloa esimerkiksi alueilla, joissa ei ole kunnan omaa nuorisotilaa tai nuorten suosimissa vapaa-ajanviettopaikoissa kuten piha-alueilla, puistoissa, kauppakeskuksissa tai uimarannoilla.

 

Liikkuva nuorisotyö on toiminut Äänekoskella aluehallintoviraston myöntämän avustuksen turvin vuosina 2016-2018. Sittemmin liikkuvan nuorisotyön työmuoto on Äänekoskella vakiintunut ja sen toiminta huomioidaan mm. vuosittaisessa talousarviossa ja nuorisopalveluiden toimintasuunnitelmissa. Talousarviossa Kesäkaaran toimintaan varattu rahoitus vastaa noin puolen vuoden toiminta-aikaa (30 000 euroa). Kesäkaara on toiminut myös talvikaudella 2020-2021, mutta toiminta on keskittynyt pääasiassa päiväaikaan koulujen välituntitoimintaan tai muuhun yhteistyöhön alueen oppilaitosten kanssa. Kesäkaaran toteuttama välituntitoiminta on kiitelty ja nuorten toivoma, mutta vain yksi kapea osa koulussa tehtävää nuorisotyötä. Työtä uudelleen organisoimalla ja resurssia kohdentamalla voidaankin vahvistaa koulussa tehtävää työtä.

 

Äänekoskella on saatu vaikuttavia tuloksia nuorisotyöstä koulussa: Yhteisöohjaaja koulussa -pilotissa mm. välituntitoiminta, nuoria innostavat ja osallistavat oppilasprojektit, yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen yhteistyössä psykologin ja kuraattorin kanssa, opettajien tuki toiminnallisten ja osallistavien opintokokonaisuuksien toteutuksessa, kiusaamista ehkäisevien SOPU-tuntien pitäminen, tukioppilas- ja oppilaskuntatyön koordinointi saivat aikaan mm. psykologin ja kuraattorin työmäärän vähentymistä ja koulun yhteisöllisten prosessien tehostumista. Kouluterveyskysely osoitti vuonna 2019 äänekoskelaisten nuorten osallisuuden kokemuksen parantuneen. Osallisuuden kokemuksen lisääntyminen on merkittävä tulos: ulkopuolisuuden, päämäärättömyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisen tunteet voivat lisätä sairastuneisuutta, mielenterveysongelmia, työttömyyttä ja rikollisuutta. Nämä kaikki ovat äänekoskelaisnuoria koskevissa tilastoissa näyttäytyviä ilmiötä.

 

Äänekosken kaupungin opetus- ja nuorisopalvelut ovat 12.4.2021 järjestetyssä työpajassa jatkaneet keskustelua nuorisotyön tehtävästä koulussa ja todenneet em. lisäksi, että nuorisotyöntekijä rakentaa yhteisöllistä koulua, järjestää ryhmäytyksiä ja ylläpitää ja kehittää sitä, toimii ryhmätoiminnan koordinaattorina, järjestää välituntitoimintaa sekä kohtaa nuoria yksilöllisesti ja tarjoaa matalan kynnyksen kiireetöntä, turvallista aikuisen aikaa. Tärkeänä pidetään sitä, että koulun nuorisotyöntekijä työskentelee myös nuorten vapaa-ajalla ja toimii aktiivisena linkkinä molempien kasvuympäristöjen välissä. Nuorisotyötä tehdään koulussa nuorisotyön tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti, joissa olennaista on nuorten vapaaehtoisuus, toiminnallisesti osallistavat menetelmät ja nuorten kuuleminen.

 

Näin arvioituna esitetään, että organisaatiomuutoksen myötä vapautunut henkilötyövuosi jaetaan sekä liikkuvaan nuorisotyöhön (0,5 htv) että koulussa tehtävään nuorisotyöhön (0,5 htv) siten, että kesäaikana (huhtikuu - lokakuu) työ kohdentuu liikkuvaan nuorisotyöhön ja talviaikana (marraskuu - maaliskuu) molemmille Äänekosken kaupungin yhtenäiskouluille. Kohdentaminen lisää nuorisotyön vaikuttavuutta ja saavutettavuutta sekä monipuolisuutta Äänekoskella.

 

Valmistelija Perhekeskuskoordinaattori Elina Lämsä, puh. 0400 115 190

 

Esittelijä Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä

 

Päätösehdotus Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että koulussa tehtävä nuorisotyö toteutetaan esityksessä kuvatulla tavalla.

 

Päätös Timo Pulli esitti Sinikka Rautiaisen, Jari Halttusen, Marko Laitisen ja Jani Korhosen kannattamana seuraavan ehdotuksen: " Liikkuvassa nuorisotyössä käytetty auto (Kesäkaara) on jatkossa käytössä ympäri vuoden. Liikkuvaa nuorisotyötä tehdään Kesäkaaraa hyödyntäen."

 

 Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus, joten asiasta on äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka ovat opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Timo Pullin ja Sinikka Rautiaisen kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

 

 Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin.

 

 Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 2 JAA-ääntä ja 6 EI-ääntä. 1 lautakunnan jäsen oli poissa.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Puheenjohtaja totesi Timo Pullin ehdotuksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

 

 - - - - -

 

 Merkittiin, perhekeskuskoordinaattori Elina Lämsä selosti asiaa kokouksessa.

 

 - - - - -

 

 Merkittiin, Seppo Ruotsalainen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.

 

 - - - - -

 

KH 07.06.2021 § 183  

685/12.05.01/2021  

 Kasvun ja oppimisen lautakunta käsitteli 27.5.2021 (39 §) koulussa tehtävää nuorisotyötä ja tämän kehittämistä koskevaa ehdotusta. Ehdotuksen valmistelijana oli perhekeskuskoordinaattori ja esittelijänä opetus- ja kasvatusjohtaja. Lautakunta ei kuitenkaan hyväksynyt esittelijän ehdotusta, vaan lautakunnan päätökseksi äänestyksen jälkeen tuli lautakunnan eräiden jäsenten kokouksessa tekemä ehdotus.

 

Esittelijän ehdotuksen ja lautakunnan päätökseksi tulleen ehdotuksen välinen keskeinen ero on siinä, että viimeksi mainitussa voimakkaasti korostetaan nuorisotoimen käytössä olevan matkailuauton eli niin sanotun Kesäkaaran merkitystä. Lautakunnan päätöksen johdosta koulussa tehtävä nuorisotyö perustuisi suurelta osin siihen, että nuorisotoimen työntekijät käyvät Kesäkaaralla kouluilla myös syksystä kevääseen ulottuvan talvikauden ja koulun työvuoden aikana.

 

Lautakunnan päätös ei vastaa asian valmisteluun osallistuneiden asiantuntijoiden näkemyksiä nuorisotoimen voimavarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja nuorisotyön vaikuttavuutta palvelevista työ- ja toimintamuodoista. Päätös vaikuttaa olevan myös hieman vaikeasti yhteensovitettavissa kaupungissa aiemmin laadittujen selvitysten ja päätettyjen linjausten kanssa.

 

Kaupungin organisaatiossa työskenteli keväällä 2018 erityinen työryhmä, joka laati laaja-alaiseen hyvinvointi-indikaattoritietoon perustuvan Nuorten tila -selvityksen. Selvitys koostui toisaalta tilasto-osuudesta ja toisaalta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Tilastotiedoissa esiin nousi haasteita osallisuuden, koulutuksen, työn ja toimeentulon sekä elinolosuhteiden, elintapojen ja terveyden osa-alueilla. Äänekoskella nuorten tilassa korostuivat muun muassa työttömyys, matala koulutustaso, lapsiperheiden köyhyys, sairastavuus, suuri lastensuojelun tarve, päihteet ja rikollisuus. Lisäksi nuorten osallisuuden kokemuksia kuvasivat ulkopuolisuuden tunteet ja päämäärättömyys.

 

Selvityksen mukaan toimenpiteiden painotus oli ennalta ehkäisevässä ja varhaisessa vaiheessa, muun muassa perhekeskustoiminnan vakiinnuttamisessa, kouluyhteisötyön vahvistamisessa, työllisyyspalveluiden nuorten ohjauksessa ja perusopetuksen interventiorahoituksessa. Lisäksi selvitys sisälsi useita toimenpiteitä muun muassa verkostotyön vahvistamiseen, työnkuvien ja rajapintojen selkiyttämiseen ja palveluiden sisällölliseen kehittämiseen liittyen.

 

Nuorten tila -selvityksen perusteella nuorisotyön vaikuttavuuden kehittämiselle on Äänekoskella suuri tarve. Erääksi keskeiseksi toimenpiteeksi tunnistettiin kouluyhteisötyön vahvistaminen. Voidaan sanoa, että koulussa tehtävää nuorisotyötä koskevassa päätöksenteossa tulisi kiinnittää suurta huomiota Nuorten tila -selvityksen ja muun tutkitun tiedon perusteella jo aiemmin määriteltyihin toiminnan kehittämisen painopisteisiin.

 

Edelleen valtuusto hyväksyi 7.12.2020 (77 §) tekemällään päätöksellä Äänekosken kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivityksen vuosille 2020-2021. Hyväksytyssä asiakirjassa todetaan, että nuorisotyö tavoittaa valtaosan kohderyhmästään silloin, kun sitä tehdään yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Tällöin nuorisotyö tarjoaa nuorille sopivaa tukea, lisää kouluviihtyvyyttä ja sen kautta voidaan puuttua kiusaamiseen. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa voidaan vahvistaa nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukea mielenterveyttä. Nuorisotyö mahdollistaa myös sujuvan siirtymisen kouluasteelta toiselle ja tiivistää oppilaitosten yhteistyötä paikallisiin vapaa-ajan harrastustoimintoihin.

 

Jotta lautakuntien päätöksenteko osaltaan toteuttaisi kaupungin strategiaa ja kaupungissa päätettyjä muita linjauksia, tulisi päätöksenteossa ottaa johdonmukaisesti huomioon strategian ja linjausten vaikutus käsillä olevien eri vaihtoehtojen väliseen etusijajärjestykseen.

 

Edellä olevan perusteella kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että se päättäisi käyttää kuntalain (410/2015) 92 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta ja ottaa kasvun ja oppimisen lautakunnan 27.5.2021 (39 §) käsittelemän ja päättämän asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja kumota lautakunnan päätöksen. Tämän jälkeen kaupunginhallitus voi tehdä asiassa uuden päätöksen, jota tehdessään se voi vielä harkita, miten Nuorten tila -selvityksen tiedot ja lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman linjaukset otetaan asiassa huomioon.

 

Päätös otto-oikeuden käyttämisestä on tehtävä viimeistään 14.6.2021, jotta lautakunnan päätös ei tule lainvoimaiseksi. Lainvoimaista päätöstä ei voida enää ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

 

Kaupunginhallituksen ei tarvitse tehdä otto-oikeudella itselleen ottamassaan asiassa uutta sisällöllistä ratkaisua samassa kokouksessa, jossa se on päättänyt otto-oikeuden käyttämisestä. Kaupunginhallitukselle esitetään, että uusi sisällöllinen ratkaisu tehtäisiin 21.6.2021 pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa myös perhekeskuskoordinaattori ja opetus- ja kasvatusjohtaja voivat selostaa asiaa.

 

Valmistelija Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus:

 

1) päättää kuntalain 92 §:n mukaisesti ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kasvun ja oppimisen lautakunnan 27.5.2021 (39 §) käsittelemän ja päättämän asian;

 

2) kumoaa kasvun ja oppimisen lautakunnan 27.5.2021 (39 §) tekemän päätöksen; ja

 

3) päättää, että asian käsittelyä jatketaan 21.6.2021 pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

 

Kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus

 

 Kaupunginhallitus:

 

1) päättää kuntalain 92 §:n mukaisesti ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kasvun ja oppimisen lautakunnan 27.5.2021 (39 §) käsittelemän ja päättämän asian;

 

2) kumoaa kasvun ja oppimisen lautakunnan 27.5.2021 (39 §) tekemän päätöksen; ja

 

3) päättää pyytää nuorisovaltuustolta lausunnon ja päättää, että asian käsittelyä jatketaan 21.6.2021 pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

 

Päätös Hyväksyttiin kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus. 

 

  - - - - -


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa