Dynasty tietopalvelu Haku RSS Äänekosken kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://web28.aanekoski.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://web28.aanekoski.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 21.06.2021/Pykälä 206

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

Valtuustoaloite osallistuvasta budjetoinnista / Lindell Leila ym.

 

KVALT 29.03.2021 § 34 

Leila Lindell jätti hänen ja 11 muun valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen osallistuvasta budjetoinnista.

 

Päätös Merkittiin valtuustoaloite tiedoksi ja lähetettiin se edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

 

  - - - - -

 

KH 12.04.2021 § 120 

Valtuutettu Leila Lindellin ym. 29.3.2021 jättämä valtuustoaloite on liitteenä.

 

Valmistelija Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus merkitsee valtuustoaloitteen tiedoksi ja päättää pyytää talousjohtajalta lausunnon aloitteesta. Lausunto on toimitettava kaupunginhallitukselle 16.7.2021 mennessä.

 

Päätös Hyväksyttiin.

 

  - - - - -

 

KH 21.06.2021 § 206  

443/00.01.05/2021  

 Kunnan tehtävä on kuntalain 1 §:n mukaan edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia. Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen on oltava päämääränä kunnan kaikessa toiminnassa. Hyvinvointia lisää, kun asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalain 22 §:ssä sanotaan, että valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistuva budjetointi on yksi keino rakennettaessa tulevaisuuden kuntaa ja vahvistettaessa asukkaiden osallisuutta. Menestyvä kunta osaa toimia niin, että yhteisön eri toimijoiden voimavarat saadaan esille ja liikkeelle. Osallistuvaa budjetointia voidaan soveltaa periaatteessa kaikkien kunnalle kuuluvien tehtävien suunnitteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon.

 

 Osallistuva budjetointi on Suomessa vielä suhteellisen uusi tapa ottaa kuntalaiset mukaan kunnan talouden suunnitteluun. Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Asukkaat otetaan siinä mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään. Vaikka valtuusto päättääkin kuntatalouden isoista linjoista ja kokonaisuuksista, kuntalaisia kannattaa kuunnella. Tuloksena voi olla osuvampia palveluja ja tyytyväisempiä asukkaita. Osallistuva budjetointi on myös talouden, demokratian ja käytännön tekemisen yhdistämistä. Asukkaiden kanssa voidaan pohtia, mistä löydetään resursseja toteuttaa sellaisia yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita, joihin kunnan omat resurssit eivät yksinään riitä. Tässä tarvitaan kunnissa uudenlaisia toimintatapoja ja keskustelevaa toimintakulttuuria.

 

 Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää tai tapaa. Sitä voidaan toteuttaa käytännössä monesta eri lähtökohdasta ja monin eri tavoin. Lähtökohtana voi olla jokin tehtävä tai toimiala, jonka määrärahojen käyttö suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa.

 

 Toinen tapa on ottaa tietyn alueen, kunnan- tai kaupunginosan asukkaat mukaan taloutta ja resursseja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kysymys voi olla alueen palveluista, infrasta tai kehittämisestä.

 

 Kolmas tapa on suunnitella kertaluonteinen hanke, investointi, remontti tms. yhdessä asukkaiden kanssa.

 

 Neljäs tapa on osoittaa kiinteä, esimerkiksi vuosittain päätettävä prosenttiosuus koko kunnan tai toimialan budjetista asukkaiden suunniteltavaksi ja päätettäväksi.

 

 Käytännössä rajanvedot eivät ole näin selkeitä, vaan toteuttamistapoja sovelletaan myös päällekkäin ja yhtäaikaisesti.

 Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen käytännössä voidaan soveltaa monenlaisia erilaisia tapoja ja menetelmiä, esimerkiksi yhteiskokouksia, asukastilaisuuksia ja -raateja, keskustelu-, kuulemis- ja ideointitilaisuuksia, kyselyjä kaupoissa, kirjastoissa, uimahalleissa sekä verkossa ja mobiilissa, kumppanuuspöytiä, kävelykokouksia, työpajoja, avoimia hankesuunnitteluiltoja, valmistelu- ja työryhmiä, asukkaiden sekä valtuuston ja lautakuntien yhteistapaamisia, verkossa ja mobiiliappseina toteutettavia ideariihiä ja äänestyksiä, sosiaalista mediaa, yhteistyötä paikallisen median kanssa, asukas- ja kyläyhdistyksiä sekä muita järjestöjä ja alueellisia toimielimiä, aluelautakuntia, kyläparlamentteja yms.

  

 Kuntien suunnittelussa ja päätöksenteossa on osattava ottaa huomioon myös kunnan eri osien erityispiirteet ja erot sekä erityisryhmien erilaiset tarpeet. Osallistuva budjetointi on yksi keino alueen asukkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi sekä asukkaiden aktiivisuuden ja osallisuuden tukemiseksi.

 Osallistuvassa budjetoinnissa yhdistetään kaksi tärkeää asiaa: kunnallinen demokratia ja tehokkuutta tavoitteleva talousohjaus. Vaikka kunnanvaltuuston tehtävänä onkin vuosittain päättää kuntatalouden suurista linjoista, kuten verorahoituksen tasosta ja investointien rahoituksesta, osallistuva budjetointia voidaan hyödyntää talousarvion valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Ottamalla asukkaat mukaan palvelujen ja investointien suunnitteluun voidaan saavuttaa monia hyötyjä.

 

 Käynnissä oleva Sote-uudistus toteutuessaan tuo myös oman haasteensa kuntien taloudellisten resurssien rittävyyteen uudistuksen jälkeen. Tästäkin syystä on entistä tärkeämpää kuntalaisten osallistaminen niukkenevien resurssien käytön suunnittelemiseen ja sitä kautta luoda enempi ymmärrettävyyttä tehtävien päätösten tueksi. Sote-uudistuksen toteutuessa kuntien tehtävät vähenevät, yli puolet kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyy hyvinvointialueille. Sekä kuntien tulot että menot vähenevät.

 

 Opetus- ja kulttuuritoimen menojen osuus kuntien budjeteista nousee investoinnit mukaan lukien lähes 60 prosenttiin.

 Suuri osa kuntien nykyisistä verotuloista ja valtionosuuksista ohjataan jatkossa valtion kautta hyvinvointialueille. Verotulot ovat kuntien tärkein tulonlähde myös vuoden 2023 jälkeen. Kunnat saavat edelleen verotuloja nykyisistä verolajeista eli kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Kunnallisvero säilyy tärkeimpänä tulomuotona, ja valtionosuuksien suhteellinen osuus kuntien tuloista alenee. Valtionosuusjärjestelmän yleiskatteellisuuden sisältämä liikkumavara pienenee, kun valtionosuus jaetaan suurelta osin opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviin.   Myös kuntatalouteen kohdistuvat menopaineet vaihtelevat kunnittain suuresti, riippuen ennen kaikkea siitä, onko kunta väestökehitykseltään kasvava vai taantuva. Investointien sekä kiinteistöjen ja infran ylläpidon ohella kunnissa on panostettava myös elinvoiman ja työllisyyden kehittämiseen, asumiseen, hyvään ympäristöön, energiaratkaisuihin, arjen turvallisuuteen, kulttuuriin, liikuntaan, kirjastoihin, nuorisotoimeen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

 

Osallistuvan budjetoinnin nykytila ja kehittäminen

 

 Äänekosken kaupunki on jo vuosia toteuttanut osallistuvaa budjetointia osoittamalla erillisen määrärahan kylien kehittämishankkeiden tukemiseksi. Kylät ovat voineet siten vaikuttaa, mihin heille tarpeellisiin hankkeisiin tuo määräraha ohjataan. Osallistuvan budjetoinnin menetelmiä on myös toteutettu mm. erilaisissa asukastilaisuuksissa, palautekyselyillä, erilaisten hankkeiden valmistelun yhteydessä, kyläilloissa-, kyläparlamenteissa sekä työryhmien tilaisuuksissa.  Säännöllisesti toteutettavien asukastyytyväisyysmittausten tuloksia on hyödynnetty palveluiden ja hankkeiden valmistelussa, jotta kehitystoimenpiteissä voidaan ottaa huomioon kuntalaisten kokemukset kaupungin tuottamista palveluista mahdollisimman hyvin. Vuoden 2022 talousarvion valmistelussa tuleekin harkita, voidaanko kylien erillisen määrärahan lisäksi osoittaa investointibudjetin sisällä jokin yksittäinen kohde, johon kuntalaiset saavat esittää ideansa. Tulleet ideat käytäisiin lävitse strategiatyöryhmän kokouksessa ja paras idea vietäisiin talousarvion yhteydessä toteutukseen.    

 

Valmistelija Talousjohtaja Tapani Hämäläinen, p. 020 632 2072 

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus:

 

 1) antaa valtuustolle tiedoksi valtuutettu Leila Lindell ym. 29.3.2021 tekemän valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toi­men­pi­teet; ja

 

 2) ehdottaa valtuustolle, että valtuusto toteaa sanotun val­tuus­to­aloit­teen loppuun käsitellyksi.

 

Päätös Hyväksyttiin.

 

  - - - - -


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa