Dynasty tietopalvelu Haku RSS Äänekosken kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://web28.aanekoski.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://web28.aanekoski.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 20.09.2021/Pykälä 295

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

Keski-Suomen strategialuonnos 2025 - 2050 ja sen ympäristöselostus / Lausunnon antaminen

 

KH 20.09.2021 § 295  

1083/00.04.01/2021  

Keski-Suomen liitto pyytää yhteistyökumppaneilta palautetta Keski-Suomen strategialuonnoksesta ja sitä koskevan ympäristöselostuksen luonnoksesta.

 

Strategia- ja ympäristöselostusluonnokset ovat saatavilla osoitteessa:

https://keskisuomi.fi/elinvoima-ja-kehittaminen/strategia/keski-suomi-2050/

 

Maakunnan liitto jatkaa asiakirjojen valmistelua saadun palautteen pohjalta niin, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä uuden Keski-Suomen strategian ja sen ympäristöselostuksen joulukuussa 2021.

 

Palautetta pyydetään 8.10.2021 mennessä. Palaute Keski-Suomen strategiasta ja sen ympäristöselostuksesta:

 

Keski-Suomen strategia luonnoksen 2025 - 2050 mukaan strategia jakaantuu kolmeen osaan eli kasvun kärkiin lähivuosina, aluekehittämisen painopisteisiin lähivuosina 2022 - 2025 ja aluekehittämisen painopisteisiin pitkällä tähtäimellä vuoteen 2050. On tärkeää hahmottaa lähivuosien tärkeimmät kehittämiskärjet ja tunnistaa oikeat megatrendit, jotta pidemmän aikaikkunan strategia selkeytyy.

 

Visioon "Keski-Suomi menestyy rakentamalla kestävää, osaavaa ja kansainvälistä maakuntaa, jossa ihmiset voivat hyvin " tarvitaan lisäksi yhteistyö. Yhteistyön korostaminen on oleellista menestymisen kannalta ja sitä on syytä korostaa enemmän.

 

Keski-Suomen tavoitteena vuoteen 2035 mennessä on olla hiilineutraali maakuntaa. Vuoteen 2050 näkymä on jo moninaisempi ja epävarmempi. Strategian toimenpiteet tarjoavat malleja, niin asukkaille kuin elinkeinoelämällekin oman toiminnan kehittämiseksi kestävämpään suuntaan tavoitteen saavuttamiseksi. Aikavälin kasvaessa epävarmuus ja vaihtoehtojen määrä kuitenkin lisääntyy, jolloin tärkeimmiksi asioiksi nousee saavutettavuus, alueellisten ja paikallisten elinkeinojen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä huoltovarmuus ja hyvinvointi. Näihin liittyy voimakkaasti panostukset infraan, osaamiseen ja t&k&i-toimintaan, joita on lausunnossa syytä korostaa.

 

Luonnoksessa esitetään aluekehittämisen strategisia kasvun kärkiä varsinaisesti kolme eli bio- ja kiertotalous, uudistuva teollisuus ja hyvinvointi sekä kaikkia näitä läpileikkaavana digitalisaatio. Määrää voidaan pitää sopivana ja kärkiä ajankohtaisina ja kasvua tavoittelevina. Lisäksi kärjet sitovat mukaan myös paljon niihin kytkeytyvää palvelutoimintaa.

 

Bio- ja kiertotalouskärjen painopisteitä tulee hieman laajentaa. Puurakentaminen ja puutuotteet nähdään jatkossa laajemmassa biokiertotalouspohjaisissa rakentamisen tuotteissa. Kiertotalouden palveluliiketoiminta koskee myös biotaloutta. Biokaasun lisäksi alueella on mahdollisuus tuottaa muitakin bio- ja kiertotalouspohjaisia polttoaineita. Tekstiilien lisäksi myös muut kuitupohjaiset tuotteet, kuten mm. pakkaukset nousevat alueen vahvuuksiksi.

 

Uudistuvan teollisuuden avaintekijöitä ovat mm. automaatio, robotisaatio, materiaalit, teknologiset ratkaisut. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, toimintamallien on oltava tehokkaita. Digitaalisuus on läsnä kaikessa tekemisessä.

 

Ajantasainen ja edelläkävijä osaaminen kytkeytyy oleellisena osana kaikkiin näihin kärkiin ja sitä on pystyttävä pitämään yllä ja uudistamaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

 

Aluekehittämisen painopisteitä lähivuosille 2022 - 2025 on neljä, joita kaikkia sitoo kokonaiskestävyys. Kokonaiskestävyys on hyvä sitoa mukaan painopisteisiin, jotta jatkuvuus on turvattu ja päästään konkreettisiin ratkaisuihin käsiksi.

 

Kasvun maaperä painopisteenä on oikein kuvaava Keski-Suomelle ja sitä on syytä vaalia ja hoitaa hyvin, jotta sieltä on hyvä ponnistaa kasvu-uralle ja luoda hyvinvointia. Pidetään hyvää huolta raaka-aineista ja muista resursseista. Rohkeaa uudistumista tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Sydän Suomen kumppanuuspainopiste on oleellinen yhteistyön kehittämiseksi ja kasvun käynnistämiseksi ja lisäämiseksi. Soteuudistus ja hyvinvointialueiden muodostaminen, MAL-sopimus, elinkeinoelämän ekosysteemisopimus, työllisyyden hoidon kuntavetoisuus ja muut yhteistyöfoorumit vaativat alueella tiivistä yhteistyötä ja avoimuutta, jotta uudistumista, kasvua ja hyvinvointia saadaan lisää.

 

Se, joka on keskellä - maakunta ja saavutettavuus, keskellä ollaan, mutta saavutettavuus ei ole vielä sillä tasolla mitä Keski-Suomi tarvitsee ja ansaitsee. Liikennepolitiikka ja kaupungistuminen pitää nostaa tärkeämpään asemaan strategiassa. Aineistossa raideliikenteen kehittämistarpeet sekä TEN-T verkoston tärkeys ja sen kehittäminen ovat esillä liian suppeasti. Saavutettavuudessa pääpainona esitetään digitaalisuutta.

 

Kestävän maailman kasvattajan on tärkeää tuoda eri tahot yhteen rakentamaan yhteistyötä ilmasto ja luonto näkökulmista. Tällä painopisteellä saadaan rakennettua uusia rajapintoja eri toimialoille ja saatettua ääriajattelijoita saman pöydän ääreen.

 

Aluekehittämisen painopisteet pitkällä tähtäimellä vuoteen 2050:

 

Elinvoimaisuus ja osaaminen

 

Luonnoksen välttämättömissä toimenpiteissä elinvoimaisuuden ja osaamisen osalta mainitaan kolme asiaa teknologiakehityksen edelläkävijä, osaava ja ennakoiva maakunta sekä yrittäjyyden ja työn muutos.

 

Teknologiset ratkaisut ovat hyvin tärkeässä roolissa tavoiteltaessa hiilineutraaliutta ja hiilinegatiivisuutta sekä hyvinvointia. Luonnoksessa korostuu erityisesti hyvinvointi ja terveyspalveluihin kytkeytyvä teknologia, mutta ei niinkään "raskaammat" teknologiset ratkaisut mm. Valmet kehittää jatkuvasti uudenlaista teknologiaa bio- ja kiertotalouspohjaisille uusille lisäarvon tuotteille. Valtralta löytyy jo nyt kiertotalousratkaisuja.

 

Osaava ja ennakoiva maakunta pystyy jatkossa vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin. Kasvava kansainvälinen yhteistyö tuo uutta näkökulmaa ja osaajia eri toimialojen rajapinnoille. Jo nyt nähtävillä oleva yritysten ja oppilaitosten/tutkijoiden välinen yhteistyö tiivistyy edelleen. Koulutusrakenteet ja -muodot tulevat uudistumaan. Uusien asioiden siirtäminen käytäntöön eri toimialojen oppimisympäristöissä on tärkeää.

 

Yrittäjyysmahdollisuuksien ja tietoisuuden vahvistaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Palvelullistaminen ja alustatalous tuo uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen.

 

Hyvinvointi ja yhteenkuuluvuus

 

Yhteenkuuluvuuden ja vaikutusmahdollisuuksien merkitykset ovat oleellisia asioiden eteenpäinviemiseksi ja strategian toteutumisen varmistamiseksi. Jo näillä luodaan hyvinvointia. Osallistaminen päätöksentekoon ja yhteiskehittämiseen luo positiivista mielikuvaa.

 

Saavutettavuus ja elinympäristö

 

Keski-Suomessa yhdyskuntarakennetta ei ole kehitetty samassa suhteessa muihin maakuntiin nähden. Maakuntaa tulisikin kehittää hyvien ja nopeiden liikenneyhteyksien kautta, sillä hyvät liikenneyhteydet maakunnan sisällä edesauttaa maaseudun pysymistä asuttuna ja elinvoimaisina. On tunnistettu, että ihmisten ja alueiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. On lisäksi tunnistettu, että yli 70 % suomalaisista asuu 30 minuutin aikaetäisyydellä maakuntien keskuskaupungeista. Kun katsotaan 60 minuutin aikavyöhykettä Jyväskylästä, todetaan keskittymän olevan 5:nneksi suurin asutus ja työpaikkakeskittymä koko maassa. Vaatimukset kestävälle yhdyskunta- ja liikennesuunnittelulle kasvavat, joten painoarvoa liikennepolitiikkaan pitää lisätä. Kun kaupunkiseudun liikenneyhteyksiä parannetaan ja laajennetaan kehittyvät sitä kautta aluerakenne ja tietoliikenneyhteydetkin. Työssäkäynnin esteitä myös poistuu verkoston parantuessa ja liikkumisen palveluiden kehittyessä.  Strategialuonnoksessa mainitaan, että pidetään nelostien ja pääradan puolta Suomen tärkeimpinä väylinä. Tämä ei riitä, vaan tähän on voimallisesti pyrittävä vaikuttamaan tulevina vuosina. Saavutettavuus on edellytys kasvulle. Yhteistyö ja uudistuminen ovat edellytys elinvoimalle.

 

Palaute ympäristöselostuksen luonnoksesta

Ympäristöselostuksessa käydään läpi Keski-Suomen strategian pääasiallinen sisältö sekä suhde muihin ohjelmiin ja muissa ohjelmissa esitettyihin ympäristötavoitteisiin, Keski-Suomen ympäristön nykytila, arviointiprosessi, merkittävimmät vaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisy, seuranta ja esitetään yhteenveto.

 

Keski-Suomen ympäristön nykytilaa on käyty läpi asiallisella tarkkuudella siten, että niihin peilaten strateginen tarkastelu on samalla tasolla ymmärrettävissä.

 

Strategian ja ympäristöarvioinnin prosessia on ohjannut lainsäädäntö siltä osin kun siihen on sovellettava SOVA-lakia (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) ja muutenkin suunnitteluun on ollut osallistettuna useita sidosryhmiä.

 

Strategian merkittävimpiä vaikutuksia ja haitallisten vaikutusten ehkäisyä on pohdittu eri kasvun kärjille: Bio- ja kiertotalous, hyvinvointi ja uudistuva teollisuus. Samoin on vaikutukset arvioitu aluekehittämisen painopisteille (2022-2025): Kasvun maaperä, Kestävän maailman kasvattaja, Se, joka on keskellä ja Sydän Suomen. Strategian yleispiirteisyyden takia vaikutuksia arvioidaan ja kuvataan suhteellisen yleisellä tasolla. Strategiaa toteuttavien valintojen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset tarkentuvat ja konkretisoituvat hanke- ja toimenpidevaiheessa. Vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkasteltu erillisiä strategiavaihtoehtoja.

 

Vaikutuksissa on tunnistettu ja yksilöity myös mahdollisia epäkohtia mitä liittyy esim. aktiiviseen metsätalouteen suhteessa luonnon monimuotoisuuteen ja vesiensuojeluun. Tunnistettuihin haasteisiin on kuitenkin myös esitetty toimenpiteitä millä mahdollisia epäkohtia on mahdollista ehkäistä. Digitalisaation tuomien mahdollisuuksien ollessa yksi strategian keskeisistä teemoista, myös siihen liittyen on tunnistettu mm. syrjäytymisen riskiä.

 

Strategian vaikutukset tarkentuvat ja niitä seurataan pääasiassa hanketason ympäristövaikutusten arviointien kautta. Myös kaikkiin maakunnan suunnittelujärjestelmän asiakirjoihin, mm. strategiaa toteuttavaan maakuntakaavaan, sisältyy vaikutusten arviointi. Ennen seuraavaa maakuntaohjelma-kierrosta (4 vuotta) tarkastellaan strategian toteutumista ja kootaan perustiedot maakunnan ympäristön tilasta sekä tehdään tarvittavat analyysit ja johtopäätökset. Maakunnan tavoitteena on hiilineutraali Keski-Suomi 2035.

 

Yhteenveto-osiossa lähinnä kerrataan jo selostuksessa aiemmin esitetyt asiat.

 

Ympäristöselostus on kokonaisuutena melkein yhtä monitasoinen kuin itse strategiakin, eli myös hieman hankala hahmottaa. Siinä on kuitenkin asiallisesti taustoitettu ja arvioitu strategian vaikutuksia siten, että voimakkaasti metsän tuottamiin aineellisiin ja aineettomiin resursseihin panostava kunta kuten Äänekoski voi katsoa arvioinnin olevan jatkotyöskentelyn mahdollistava.

 

Valmistelija elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, puh. 020 632 2860,

 kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi, puh. 020 632 2035

 ympäristöpäällikkö Juhana Jalkanen, puh. 0400 115 696

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että Äänekosken kaupunki antaa Keski-Suomen liitolle palautteen Keski-Suomen maakuntastrategia 2022 - 2030 luonnoksesta ja sitä koskevan ympäristöselostuksen luonnoksesta edellä olevan esittelytekstin mukaisesti.

 

Päätös Hyväksyttiin.

 

  - - - - -


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa