Dynasty tietopalvelu Haku RSS Äänekosken kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://web28.aanekoski.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://web28.aanekoski.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 24.10.2022/Pykälä 277

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

Kaupunginhallituksen selvitys vuoden 2021 arviointikertomuksessa esitetystä

 

TARKLTK 11.05.2022 § 34 

 

Puheenjohtajan päätösehdotus 

 

Tarkastuslautakunta:

 

1)     laatii ja allekirjoittaa arviointikertomuksen vuodelta 2021;

 

2)     päättää esittää arviointikertomuksen valtuuston käsiteltäväksi; ja

 

3)     päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kaupunginhallituksen selvityksen niin, että se voidaan käsitellä vuoden 2022 syyskauden valtuuston kokouksessa.

 

Päätös Asia päätettiin jättää pöydälle.

 

  - - - - -

 

TARKLTK 30.05.2022 § 40 

 

Puheenjohtajan päätösehdotus 

 

Tarkastuslautakunta:

 

1)     laatii ja allekirjoittaa arviointikertomuksen vuodelta 2021;

 

2)     päättää esittää arviointikertomuksen valtuuston käsiteltäväksi; ja

 

3)     päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kaupunginhallituksen selvityksen niin, että se voidaan käsitellä vuoden 2022 syyskauden valtuuston kokouksessa.

 

Päätös Tarkastuslautakunta:

 

1)     laati ja allekirjoitti arviointikertomuksen vuodelta 2021;

 

2)     päätti esittää arviointikertomuksen valtuuston käsiteltäväksi; ja

 

3)     päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kaupunginhallituksen selvityksen niin, että se voidaan käsitellä vuoden 2022 syyskauden valtuuston kokouksessa.

 

  - - - - -

 

KVALT 13.06.2022 § 36 

 

Tarkastuslautakunnan päätösehdotus 

 

Valtuusto:

 

1)     käsittelee arviointikertomuksen vuodelta 2021; ja

 

2)     pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kaupunginhallituksen selvityksen niin, että se voidaan käsitellä vuoden 2022 syyskauden valtuuston kokouksessa.

 

Päätös Hyväksyttiin.

 

  - - - - -

 

KH 19.09.2022 § 241 

 Valtuusto on 13.6.2022 (36 §) tekemällään päätöksellä pyytänyt kaupunginhallitusta antamaan selvityksen vuoden 2021 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista. Selvitys on annettava syyskaudella 2022.

 

Selvityksen oikeudellinen perusta on kuntalain (410/2015) 121 §:n 5 momentin säännös, jonka mukaan kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

 

Arviointikertomus on liitteenä.

 

Arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista on viranhaltijatyönä valmisteltu seuraava selvitys.

 

1)

Miten kaupunginhallitus aikoo korjata epäkohdat, jotta Äänekosken elinvoiman kehittämisen hyöty saadaan optimoitua?

 

Elinvoima eli Hyvän Kierre luodaan asiakaslähtöisen näkökulman kautta. Hyvä saavutettavuus, aktiivinen ja innovatiivinen toimintaympäristö (ilmapiiri, verkostot, alueet/tontit, tilat) ja riittävät osaavat resurssit takaavat kunnan elinvoiman. Elinvoima on pito-, veto- ja lumovoimaa sekä kipinätekijöitä. Elinvoiman pitäminen ja kehittäminen vaatii niin konkreettista hetkessä tekemistä kuin kauempikantoista kehittämistä. Elinvoimaisuus ei muodostu pelkästään elinvoimayksikön toimesta, vaan kaupugin kaikkien toimialojen toiminta vahvistaa omalta osaltaan kaupungin elinvoimaa.

 

Äänekoskella elinvoimaa rakennetaan kolmen asiakaskohderyhmän ja brändin kautta:

 

  • Elinkeinoelämä - Business Äänekoski palvelut
  • Asukkaat ja Uusien asukkaiden houkuttelu - Äänekosken kaupunki ja Visit Äänekoski
  • Matkailijat - Visit Äänekoski

 

Elinvoimainen menestys perustuu alueiden ja kaupunkien vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. Äänekoskella on huikea mahdollisuus kehittyä ja menestyä hiilineutraalina biokiertotalouden ja uudistuvan teollisuuden keskittymänä, jossa korostuu vastakohtien kauneus luonnon ympäröidessä kaupunki- ja teollisuusmiljöötä.

 

Miten ja mitä tarjoamme asiakaskohderyhmille mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

 

Laaja-alainen yhteistyöverkosto paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti lisää myös kansainvälisiä yhteyksiä luottamuksellisessa ja avoimessa toimintaympäristössä.

 

Tällä hetkellä Äänekoski ei ole pystynyt maksimoimaan elinkeinoelämän tarjoamia mahdollisuuksia, koska tonttitarjonnan ajoitus ja sopivien toimitilojen tarjonta on ollut huonosti saatavilla. Meiltä puuttuu kiinteistökehitysyhtiö, joka voisi tarjota strategisesti tärkeille kumppaneille sopivia olemassa olevia tai rakennettavia liiketiloja (vastaava kuin Jykia Jyväskylässä, Muuramessa ja Laukaassa). Kaupungin koko huomioiden Äänekoski voisi vahvistaa tässä rooliaan, mutta taloudellisten resurssien löytäminen uuden yhtiön perustamiseksi voi olla haasteellista.

 

Äänekosken on myös pystyttävä tekemään elinkeinoja tukevia rohkeita uusia avauksia, jotta olemme erottuvia ja kilpailukykyisiä. T&K- ja investointipanokset oikeisiin kohteisiin luo menestyksekkään tulevaisuuden.

 

Aktiivista ja positiivista ilmapiiriä pidetään yllä ja parannetaan osallistavan, kuuntelevan yhteisen tekemisen kautta. Tässä Äänekoski Ilmiöllä on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti. Verkostoituminen ja ekosysteeminen toiminta on tärkeää ja pakollista tulevaisuuden menestyksen kannalta. Verkostoissa toimiminen korostuu ja itsensä johtaminen sen mukana. Kompleksisessa ympäristössä vanhakantaisella johtamisella ei saada toivottuja tuloksia. Monet hankkeet vaativat myös pitkäjänteisyyttä.

 

Business Äänekoski -brändi julkaistiin vuosi sitten helpottamaan elinkeinoelämälle tarjottavien palveluiden löytämistä kaupungin eri toimialoilta ja yhtiöistä saman sateenvarjon alta. Tässä on vielä tarpeen tiivistää yhteistyötä ja jakaa tietoa eri toimijoiden kesken luottamuksellisesti.

 

Eli tarvitaan kiinteää yhteistyötä sisäisesti eri toimijoiden kesken, toimiva kiinteistökehitysyhtiö, kokonaisratkaisuja ja -suunnitelmia maankäytössä sekä aktiivinen ja resursoitu hankekoneisto elinkeinoelämän ja aluekehittämisen hankkeiden hakemiseksi ja tekemiseksi tulevaisuuden takaamiseksi. Kunnilla on tulevaisuudessa entistä rajallisemmat rahoitusmahdollisuudet kehittämistyöhön, joten hankerahoitukset nousevat entistä korkeampaan arvoon.

 

Asukkaat ja uusien asukkaiden houkuttelu

 

Uudella strategialla Äänekoski Ilmiöllä saadaan näkyvyyttä ja asukkaita osallistumaan sekä kertomaan omia Ilmiötekoja muille hyvässä hengessä. Vaikutusmahdollisuuksien myötä asukkaiden tyytyväisyys kasvaa ja positiivinen puhe lisääntyy, hyvä kello kauas kuuluu. Viestintään panostaminen on selvästi lisännyt myönteistä kaupunkikuvaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

 

Muuttonäkymät ovat olleet Äänekosken osalta negatiiviset viimeiset vuodet. Nyt on kuitenkin viimeisen puolen vuoden aikana näkynyt muutosta parempaan. Mielikuva Äänekoskesta on parantunut ja tänne halutaan palata. Työn perässä tänne ei kuitenkaan ensisijaisesti muuteta, mikä on yllättävää tarjolla olevien työpaikkojen määrää katsottaessa. Tässä meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tämän osalta on tehty yhteistyötä työnantajien kanssa syksyn aikana valmistuvien asukasmarkkinointimateriaalien kanssa.

 

Markkinointipanokset ja yhteydenpitäminen kohderyhmään eri tavoin nostaa kiinnostusta ja positiivisuutta Äänekoskea kohtaan.

 

Matkailukentässä Äänekoski on pieni tekijä, ainakin toistaiseksi. Mahdollisuuksia kasvavaan toimintaan kuitenkin löytyy ja siinä on myös erikoistumismahdollisuuksia. Kasvava teollisuus ja helpottuneet koronarajoitukset tuovat kaupunkiin taas enenevissä määrin yritysten asiakkaita, joille Äänekoskellakin on halutessaan mahdollisuus tarjota enemmän jatkossa.

 

Tällä hetkellä Visit Äänekoski -brändin alla tuodaan esiin Äänekosken ja Äänekoskelaisten yritysten ja yhteisöiden tarjontaa, niin matkailijoille kuin paikkakuntalaisillekin. Visit Jyväskylä Region -yhteistyö lisää näkyvyyttä myös kansainvälisesti ja yhteistyömahdollisuuksia alan toimijoille alueella.

 

Kaupunginhallitus varmistaa riittävät ja ajantasaiset resurssit sekä tukee luottamuksellisen ja avoimen toimialarajojen ylittävän työyhteisön toimintaa ja kuulee suoraan toimijoita.

 

Elinvoimayksikkö koostuu elinkeino ja kilpailukykyryhmästä ja työllisyysryhmästä. Lisäksi Äänekosken kaupungilla on 100 %:ssa omistuksessaan Äänekosken Kehitys Oy, jonka toiminta painottuu yritysten kriisipalveluihin sekä elinkeinoelämää tukevien hankkeiden hallintaan. Jotta Äänekosken kaupungin elinvoimaisuus taataan yllä mainittujen toimintojen osalta, tulee kaupungin panostaa tiedonkulkuun ja -saamiseen sekä resursoida joko Äänekosken Kehitys Oy:n tai kaupungin organisaatioon hankeasiantuntijan tehtävä.

 

Osan valmistelija elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, puh. 050 598 7447

 

2)

Miten kaupunginhallitus aikoo kehittää palautejärjestelmää siten, että saataisiin vertailukelpoista tietoa muihin kuntiin nähden?

 

Äänekoskella palautejärjestelmä toteutetaan Trimblen ohjelmistolla. Vertailukelpoista tietoa on saatavissa ainoastaan palautemääristä, jotka näkyvät julkisella puolella olevina tietoina. Tietoa ei saada kysymysten laadusta tai osa-alueesta (kaavoitus, perusturva, koulutus, kadut yms.). Tietosuoja huomioiden julkisella puolella näkyvät ainoastaan niiden ihmisten palautemäärät, jotka ovat antaneet luvan julkiseen näkymään. Näin ollen tiedot määristä eivät ole vertailukelpoisia todellisuudessa tulleeseen palautteen määrään. 

 

Osan valmistelijat tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, puh. 020 632 3355, tietohallintopäällikkö Juha Kärkkäinen, puh. 0400 545 326, ja kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi, puh. 020 632 2035

 

3)

Miten kaupunginhallitus tehostaa määrärahojen riittävyyden ajantasaista seurantaa toimialojen osalta niin, että mahdolliset määrärahamuutosesitykset tehdään oikea-aikaisesti?

 

Johdon raportoinnin mittareiden automatisointi on toteutettu erillisenä digihankkeena vuosien 2019-2021 aikana. Päivittäin päivittyvät mittarit ovat helpottaneet merkittävästi kaupungin ylimmän johdon ja yksiköiden esimiesten arkijohtamista. Ensimmäisessä aallossa toteutettiin talouden ja henkilöstöhallinnon järjestelmädatasta tuotetut mittarit.

 

Automaattisesti päivittyvillä talouden mittareilla voidaan seurata talouden toteumaa lähes reaaliaikaisesti. Raportointi mahdollistaa myös yksikkökohtaisten kustannuksien ja sairauspoissaolojen ajantasaisella seuraamisen. Tällä hetkellä toteutetun raportoinnin aktiivinen käyttäminen ei ole vielä kaikkien toimialojen osalta vakiintunut käytäntö.

 

Aktiivisen käytön edistämiseksi tulee vielä järjestää erillinen koulutus toimialajohtajille sekä laajentaa automaattisesti päivittyvien raporttien käyttö myös esimiehille. Kaupungin ylin johto huolehtii, että raportoinnin hyödyntämisestä tulee tapa johtaa organisaation eri yksiköitä. Ylin virkamiesjohto ottaa toteututun raportoinnin osaksi päivittäistä johtamistaan. 

 

Toimialojen tulee seurata vastuualueensa määrärahojen riittävyyttä säännöllisesti ja käsitellä omissa johtoryhmissään aina taloudellinen tilanne yhtenä kohtana ja hyödyntää siinä toteutettua reaaliaikaista raportointia. Analysoinnin perusteella tulee tarvittaessa olla viipymättä yhteydessä taloushallintoon ja mahdolliset talousarviomuutokset on tuotava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lautakuntien kautta hallituksen ja valtuuston tietoon sekä käsiteltäväksi.

 

Osan valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh. 020 632 2072

 

4)

Miten kaupunginhallitus ohjeistaa toimialoja tehokkaaseen henkilöstöresurssien käyttöön ja kohdentumiseen? Onko henkilöstön työaikojen kohdentumisessa riski siltä osin kuin se painottuu pääosin virka-aikaan tehtävään työhön mm. liikkuvan nuorisotyön osalta?

 

Kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja päättää henkilöstöpolitiikan keskeisistä linjauksista. Eri toimialoja koskeva lainsäädäntö sekä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien päätökset määrittävät palvelujen määrällistä ja laadullista tarjontaa huomioiden kuntalaisten tarpeet ja henkilöstömitoitukset. Toimialajohtaja, vastuualueiden johtajat ja esihenkilöt vastaavat em. perusteella henkilöstöresurssien käytöstä ja kohdentamisesta.

 

Koska toiminnat ja palvelutarpeet muuttuvat, on tärkeää, että henkilöstöresurssien määrää ja kohdentamista seurataan, arvioidaan ja tarkastellaan tarvelähtöisesti tarvittaessa uudelleen. Tarkoituksenmukaista henkilöstömäärää, henkilöstörakennetta ja henkilöstöresurssien kohdentamista arvioidaan vuosittain talousarvioon sisältyvän henkilöstösuunnitelman yhteydessä ja tavoitteiden toteutumista tilinpäätöksen ja henkilöstöraportin yhteydessä. Vakanssien vapautuessa arvioidaan aina, voidaanko tehtävä järjestellä sisäisesti, onko tarpeen muuttaa henkilöstörakennetta ja/tai suunnata henkilöstöresursseja muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Lisäksi esihenkilöillä on mahdollisuus kohdentaa resursseja joustavasti vuoden aikana tarpeen mukaan mm. työaikoja kohdentamalla.

 

Henkilöstön resurssien kohdentamisen ja työvuorosuunnittelun lähtökohtana on kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeet. Kaupungin henkilöstöstä merkittävä osa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, varhaiskasvatuksessa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa työskentelee tarpeen mukaan viikonloppuisin, iltaisin ja öisin.

 

Opetus- ja kasvatuslautakunta on viime vuosina tarkastellut nuorisopalveluiden työaikojen ja henkilöstöresurssin kohdentumista. Tavoitteena on ollut kohdentaa nuorisotyöntekijöiden työskentelyä niihin aikoihin, kun nuoret ovat parhaiten tavoitettavissa. Esim. liikkuva nuorisotyö toimii koulujen loma-aikana iltaisin klo 21:een saakka. Keväällä ja syksyllä toimintaa iltaisin on noin kahtena päivänä viikossa ja muina päivinä toimintaa on kouluilla päivisin. 

 

Erityistä huomioita tulee jatkossa kiinnittää siihen, että vastuuhenkilöiden poissaolojen ajalle on aina nimetty sijainen, jotta asiat hoituvat kuntalaisten näkökulmasta jouhevasti. Sijaisuusjärjestelyistä tiedottamisen tulee olla ajantasaista. Sijaisten perehdytys tulee olla riittävää. Kaupunginhallitus ohjeistaa toimialoja huolehtimaan asiasta.

 

Osan valmistelijat henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh. 020 632 2045, ja opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, puh. 020 632 3000

 

5)

Miten kaupunginhallitus ohjeistaa arvioinnissa esille tuotujen tietoturvariskien epäkohtien korjaamisen?

 

Tietoturvaohjeistus luottamushenkilöille:

  • Jaetaan kaupungin voimassa oleva tietoturvaohjeistus sähköpostitse luottamushenkilöille
  • Kiireellinen, esim. tietoturvaan liittyvä viestintä voidaan toteuttaa Telian Kontakti SMS palvelun kautta tai turvapostilla

 

Monivaiheinen tunnistautumisen:

  • Tietohallinto on jakanut henkilöstölle ohjeet intranetissä monivaiheisen tunnistautumisen (MFA) käyttöönottoon
  • MFA:n käyttöönotto vaatii kuitenkin käyttäjän aktiivisia toimia, sitä ei voida tehdä valmiiksi toisen käyttäjän puolesta
  • Tavoitteena on ottaa MFA käyttöön kaikissa aanekoski.fi-osoitteissa, joiden haltijoilla on käytössä kaupungin työpuhelin

 

Sähköpostioikeuksien hallinta:

  • Sähköpostiosoitteiden tilaukset, poistot ja muutokset hoidetaan esimiesten toimesta intranetissa olevan linkin kautta
  • Ensisijainen vastuu turhien tunnusten poistamisesta on esimiehillä, heidän tulee ilmoittaa myös poistuneet käyttäjät aina tietohallintoon
  • Käyttäjienhallintaa seurataan ylläpidon toimesta myös järjestelmän lokitietojen kautta, tarvittaessa käyttäjätiedot varmistetaan esimiehiltä tai HR puolelta 
  • Tietohallinto toteuttaa tehdyt muutokset, sekä valvoo järjestelmän toimivuutta ja oikeuksia
  • Tarvittaessa luodaan suojatun sähköpostin (Turvaposti) käyttöoikeuksia luottamuksellisten viestin käsittelyyn

 

Prosessikuvaukset

  • Toimialojen perusprosessit kuvataan kaupungin IMS järjestelmässä

 

Selkeät valvontalistat

  • Äänekosken kaupungin käytössä olevat ohjelmistot on dokumentoitu, ja kaikille laajemmin käytössä oleville sovelluksille on nimetty pääkäyttäjä.
  • Pääkäyttäjä toimii yhteyshenkilönä tietohallintoon, ja vastaa osaltaan ky. sovelluksen hallinnasta mm. käyttäjien ja heidän oikeuksien osalta.
  • Active Directory sekä VPN tunnusten tilaukset, poistot ja muutokset toteutetaan tietohallinnossa esimiehiltä tulleiden tilausten perusteella.

 

Osan valmistelija tietohallintopäällikkö Juha Kärkkäinen, puh. 0400 545 326

 

6)

Millä aikataululla kaupunginhallitus laatii puuttuvat ohjeistukset ja päivittää olemassa olevat ohjeistukset ajan tasalle? Konserniohjeissa on mainittu corporate governance, eli hyvä hallinto- ja johtamistapa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvän hallinto- ja johtamistavan puuttumiseen omistajan eli kaupungin osalta. Muutoinkin tulee kiinnittää huomiota ohjeistusten puuttumiseen tai päivitykseen, mm. eettiset ohjeet, sisäisen valvonnan ohje, riskien hallinnan ohje, sisäisen tarkastuksen toimintaohje, sijoituspolitiikka ja rahoituspolitiikka.

 

Tässä arviointikertomuksen havainnossa tai kysymyksessä mainitaan useita kaupungissa laadittuja, olemassa olevia ohjeita ja lisäksi ohjeita, joita ei ole laadittu. Joidenkin laatimattomien ohjeiden hyväksyjästä on määrätty hallintosäännössä.

 

Mainituista ohjeista useiden päivittäminen on tällä hetkellä hyvin ajankohtaista eritoten 1.1.2023 lukien toteutuvan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan valtakunnallisen uudistuksen takia. Uudistus supistaa kaupungin taloutta erittäin merkittävästi, minkä johdosta esimerkiksi kaupungin riskiprofiilit ja riskiasema muuttuvat ja taloudellisten riskien kantokyky heikkenee huomattavasti. On selvää, että tämä mittava ja kertakaikkinen - perimmältään yhdessä yössä toteutuva - muutos pitää ottaa huomioon riskienhallintaa kaupungissa ja kaupunkikonsernissa koskevissa tai tähän muutoin liittyvissä ohjeissa.

 

Eri ohjeiden laatiminen ja päivittäminen on siis tunnistettu ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi tehtäväksi, mutta kaupungin viranhaltijajohdon ja kaupunginhallituksen on kiinnitettävä huomiota myös kaupungin henkilöstövoimavarojen tämänhetkiseen kuormitustilanteeseen. Jo yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen valmistelu sitoo kuluvana vuonna ja varsinkin syksyn aikana merkittävän määrän henkilöstön ja erityisesti johtavien viranhaltijoiden työaikaa.

 

Voidaan sanoa, että uudistukseen liittyvistä kaupungin tehtävistä kiireellisimpiä ovat kaupungin ja hyvinvointialueen kesken toteutettavan sopimusten ja henkilöstön siirron valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen tuleviin vuokrasuhteisiin ja tilojen myyntipyrkimyksiin liittyvät tehtävät. Näiden tehtävien huolellinen hoitaminen on asetettu henkilöstön ja erityisesti johtavien viranhaltijoiden ajankäytössä etusijalle kaupungin sisäisten ohjeiden päivittämiseen nähden. Vuoden 2022 loppuun mennessä suoritettavien, sopimuksia, henkilöstöä ja toimitiloja koskevien järjestelyiden onnistumisella on erittäin pitkäaikaisia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia, joten on pidettävä strategisesti tärkeänä, että näiden suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen kohdistetaan riittävästi voimavaroja.

 

On myös huomattava, että osa havainnossa tai kysymyksessä mainituista ohjeista on tämänhetkisiltä käytännön vaikutuksiltaan suhteellisen vähämerkityksellisiä. Esimerkiksi sijoituspolitikalla ei käytännössä ole kovin paljon vaikutuksia tilanteessa, jossa kaupungilla ei ole sijoitusvarallisuutta juuri lainkaan. Tällä perusteella voidaan myös arvioida, että asiaa koskevan ohjeen laatimisen tai päivittämisen siirtyminen esimerkiksi vuoden 2023 loppuvaiheeseen ei sinänsä ylläpidä tai muodosta kaupungille riskejä tai vahinkoja.

 

Osan valmistelijat hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921, ja talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh. 020 632 2072

 

7)

Miten kaupunginhallitus turvaa ja varmistaa toimintaohjeillaan sekä arviointijärjestelmällään epäasiallisen kohtelun ja häirinnän osalta nollatoleranssin? Kaupunkiorganisaatio tarvitsee selkeät käyttäytymisen pelisäännöt.

 

Kaupungilla on hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt. Jokainen työntekijä vastaa omasta työkäyttäytymisestään. Työnantajan edustaja ja esihenkilö toimii esimerkkinä ja mallina.

 

Kaupunki on ohjeistanut vastuullisesta työkäyttäytymisestä, epäasiallisen kohtelun ja häirinnän nollatoleranssista sekä toimintaohjeista ja ilmoittamiskäytännöistä em. tilanteissa. Ohjeistus on osa uuden työntekijän perehdyttämistä (sähköinen perehdytys) ja sitä käsitellään vuosittain työpaikoilla (suositus). Esihenkilö vastaa siitä, että työyksikön henkilöstö on perehdytetty ohjeisiin ja niitä kerrataan säännöllisesti. Johtoryhmä on elokuussa 2022 käsitellyt em. ohjeistuksia ja päättänyt velvoittaa kaikkien toimialajohtajia huolehtimaan siitä, että ohjeistus käsitellään toimialoilla. Työsuojelun työpaikkakäynneillä ao. teemaa käsitellään aina.

 

Teemaa käsitellään säännöllisesti esihenkilöfoorumeissa, jolloin mm. päivittyvät ohjeet käydään läpi. Esihenkilöiden valmiuksia puuttua vastuuttomaan työkäyttäytymiseen on vahvistettu myös työhyvinvointikorttikoulutuksessa. Esimerkiksi kuluvana vuonna esihenkilöille järjestetään kaksi työhyvinvointikorttikoulutusta.

 

Työnantaja seuraa säännöllisesti työyhteisöjen tilannetta (mm. riskien ja vaarojen arviointi, Wpro-ilmoitukset, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, työhyvinvointi- ja työilmapiirikyselyt, kehityskeskustelujen yhteenvedot, asiakastyytyväisyyskyselyt esim. työpaikan ilmapiiri, palvelun laatu). Työyhteisöjä on ohjeistettu puuttumaan, käsittelemään ja sopimaan toimenpiteistä, mikäli työpaikalla esiintyy vastuutonta työkäyttäytymistä. Tarvittaessa työyhteisöillä on esim. työsuojelutoimijoiden tuki tilanteiden käsittelyssä.

 

Työnantajan tulee lainsäädännön mukaan puuttua häirintään ja epäasialliseen kohteluun siitä tiedon saatuaan. Kaikki työnantajan tiedossa olevat ilmoitukset epäasiallisesti kohtelusta ja häirinnästä on kaupungin työpaikoilla käsitelty ohjeistuksen mukaisesti. Osana käsittelyä sovitaan seurannasta. Suurin osa vastuuttomasta työkäyttäytymisestä käsitellään työyhteisössä asianosaisten ja esihenkilön kesken. Työsuojelutoimijoille tulee ilmoituksia nollasta muutamaan ilmoitukseen vuosittain.

 

Kaupunki työnantajana ei hyväksy häirintää ja epäasiallista kohtelua. Mikäli sitä kaikesta huolimatta esiintyy, siihen tulee puuttua ja käsitellä kaupungin toimintamallin mukaisesti. Nollatoleranssin ylläpitämistä edesauttaa, mikäli työpaikalla pidetään yllä toimintakulttuuria, jolla mahdollistetaan ja edistetään puheeksi ottamista, yhteistä sopimista ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

 

Osan valmistelija henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh. 020 632 2045 ja työsuojelupäällikkö Anne Hakkarainen, puh. 020 632 2542

 

8)

Miten kaupunginhallitus käynnistää organisaatiorakenteen uudelleen tarkastelun toiminnoista ja omaisuudesta merkittävän osan siirtyessä hyvinvointialueelle?

 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan valtakunnallisen uudistuksen toteutuminen 1.1.2023 lukien aiheuttaa mittavia muutoksia ja muutostarpeita kaupungin organisaatioon ja kaupungin hallintosäännön määräyksiin. Hallintosäännöstä on kumottava kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat määräykset.

 

Viranhaltijatyönä on kesä-heinäkuussa 2022 valmisteltu ehdotus hallintosäännön muuttamisesta edellä tarkoitetulla tavalla. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus käsittelisi hallintosääntömuutokset kokouksessaan 10.10.2022 ja päättäisi tällöin ehdotuksestaan valtuustolle. Edelleen valtuusto voisi päättää hallintosäännön muuttamisesta kokouksessaan 31.10.2022.

 

Kesällä ja alkusyksyllä 2022 on valmisteltu myös muita hallintosäännön muuttamista merkitseviä ehdotuksia. Pohdittavana on ollut kaupungin organisaation kehittäminen myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen kuulumattomilta osin. Valmistelua ja siihen kuuluvia keskusteluita eri toimijoiden kanssa jatketaan syys-lokakuussa 2022. Tässä vaiheessa tiedossa ei ole, onko näitä muita muutoksia mahdollista tai tarpeellista tuoda hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2022 aikana.

 

Osan valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921

 

Pykälän valmistelija Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus:

 

1) päättää antaa valtuustolle edellä esittelytekstissä olevan selvityksen vuoden 2021 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja näiden aiheuttamista toimenpiteistä; ja

 

2) ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee edellä kohdassa 1 hyväksytyn selvityksen tiedoksi.

 

Päätös Asia päätettiin palauttaa valmisteltavaksi.

 

  - - - - -

 

KH 24.10.2022 § 277  

1142/00.03.01/2021  

 Asian valmistelua on jatkettu kaupunginhallituksen 19.9.2022 (241 §) tekemän palautuspäätöksen perusteella. Valmistelussa on muutettu arviointikertomuksen kysymyksiin 1 ja 8 vastaamiseksi laadittuja selvityksiä.

 

Arviointikertomus on liitteenä.

 

 1)

 Miten kaupunginhallitus aikoo korjata epäkohdat, jotta Äänekosken elinvoiman kehittämisen hyöty saadaan optimoitua?

 

 Elinvoima eli Hyvän Kierre luodaan asiakaslähtöisen näkökulman kautta. Hyvä saavutettavuus, aktiivinen ja innovatiivinen toimintaympäristö (ilmapiiri, verkostot, alueet/tontit, tilat) ja riittävät osaavat resurssit takaavat kunnan elinvoiman. Elinvoima on pito-, veto- ja lumovoimaa sekä kipinätekijöitä. Elinvoiman pitäminen ja kehittäminen vaatii niin konkreettista hetkessä tekemistä kuin kauempikantoista kehittämistä. Elinvoimaisuus ei muodostu pelkästään elinvoimayksikön toimesta, vaan kaupungin kaikkien toimialojen toiminta vahvistaa omalta osaltaan kaupungin elinvoimaa.

 

 Äänekoskella elinvoimaa rakennetaan kolmen asiakaskohderyhmän ja brändin kautta:

 

  • Elinkeinoelämä - Business Äänekoski palvelut
  • Asukkaat ja Uusien asukkaiden houkuttelu - Äänekosken kaupunki ja Visit Äänekoski
  • Matkailijat - Visit Äänekoski

 

 Elinvoimainen menestys perustuu alueiden ja kaupunkien vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. Äänekoskella on huikea mahdollisuus kehittyä ja menestyä hiilineutraalina biokiertotalouden ja uudistuvan teollisuuden keskittymänä, jossa korostuu vastakohtien kauneus luonnon ympäröidessä kaupunki- ja teollisuusmiljöötä.

 

 Ratkaisevaa on miten ja mitä tarjoamme asiakaskohderyhmille mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

 

 Laaja-alainen yhteistyöverkosto paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti lisää myös kansainvälisiä yhteyksiä luottamuksellisessa ja avoimessa toimintaympäristössä.

 

 Tällä hetkellä Äänekoski ei ole pystynyt maksimoimaan elinkeinoelämän tarjoamia mahdollisuuksia, koska tonttitarjonnan ajoitus ja sopivien toimitilojen tarjonta on ollut huonosti saatavilla. Tarvitsemme vahvempaa yhteistyötä kiinteistökehitysyhtiön kanssa, jotta voisimme tarjota strategisesti tärkeille kumppaneille sopivia olemassa olevia tai rakennettavia liiketiloja (vastaava kuin Jykia Jyväskylässä, Muuramessa ja Laukaassa). Kaupungin koko huomioiden Äänekoski voisi vahvistaa tässä rooliaan jatkossa.

 

 Äänekosken on myös pystyttävä tekemään elinkeinoja tukevia rohkeita uusia avauksia, jotta olemme erottuvia ja kilpailukykyisiä. T&K- ja investointipanokset oikeisiin kohteisiin luo menestyksekkään tulevaisuuden.

 

 Aktiivista ja positiivista ilmapiiriä pidetään yllä ja parannetaan osallistavan, kuuntelevan yhteisen tekemisen kautta. Tässä Äänekoski Ilmiöllä on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti. Verkostoituminen ja ekosysteeminen toiminta on tärkeää ja pakollista tulevaisuuden menestyksen kannalta. Verkostoissa toimiminen korostuu ja itsensä johtaminen sen mukana. Kompleksisessa ympäristössä vanhakantaisella johtamisella ei saada toivottuja tuloksia. Monet hankkeet vaativat myös pitkäjänteisyyttä.

 

 Business Äänekoski -brändi julkaistiin vuosi sitten helpottamaan elinkeinoelämälle tarjottavien palveluiden löytämistä kaupungin eri toimialoilta ja yhtiöistä saman sateenvarjon alta. Tässä on vielä tarpeen tiivistää yhteistyötä ja jakaa tietoa eri toimijoiden kesken luottamuksellisesti.

 

 Eli tarvitaan kiinteää yhteistyötä sisäisesti eri toimijoiden kesken (erityisesti kiinteistökehitysyhtiön), joustavia kokonaisratkaisuja ja -suunnitelmia maankäytössä sekä aktiivinen ja resursoitu hankekoneisto elinkeinoelämän ja aluekehittämisen hankkeiden hakemiseksi ja tekemiseksi tulevaisuuden takaamiseksi. Kunnilla on tulevaisuudessa entistä rajallisemmat rahoitusmahdollisuudet kehittämistyöhön, joten hankerahoitukset nousevat entistä korkeampaan arvoon.

 

 Asukkaat ja uusien asukkaiden houkuttelu

 

 Uudella strategialla Äänekoski Ilmiöllä saadaan näkyvyyttä ja asukkaita osallistumaan sekä kertomaan omia Ilmiötekoja muille hyvässä hengessä. Vaikutusmahdollisuuksien myötä asukkaiden tyytyväisyys kasvaa ja positiivinen puhe lisääntyy, hyvä kello kauas kuuluu. Viestintään ja markkinointiin panostaminen on selvästi lisännyt myönteistä kaupunkikuvaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

 

 Muuttonäkymät ovat olleet Äänekosken osalta negatiiviset viimeiset vuodet. Nyt on kuitenkin viimeisen puolen vuoden aikana näkynyt muutosta parempaan. Mielikuva Äänekoskesta on parantunut ja tänne halutaan palata. Työn perässä tänne ei kuitenkaan ensisijaisesti muuteta, mikä on yllättävää tarjolla olevien työpaikkojen määrää katsottaessa. Tässä meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tämän osalta on tehty yhteistyötä työnantajien kanssa syksyn aikana valmistuvien asukasmarkkinointimateriaalien kanssa.

 

 Markkinointipanokset ja yhteydenpitäminen kohderyhmään eri tavoin nostaa kiinnostusta ja positiivisuutta Äänekoskea kohtaan.

 

 Matkailukentässä Äänekoski on pieni tekijä, ainakin toistaiseksi. Mahdollisuuksia kasvavaan toimintaan kuitenkin löytyy ja siinä on myös erikoistumismahdollisuuksia. Kasvava teollisuus ja helpottuneet koronarajoitukset tuovat kaupunkiin taas enenevissä määrin yritysten asiakkaita, joille Äänekoskellakin on halutessaan mahdollisuus tarjota enemmän jatkossa.

 

 Tällä hetkellä Visit Äänekoski -brändin alla tuodaan esiin Äänekosken ja Äänekoskelaisten yritysten ja yhteisöiden tarjontaa, niin matkailijoille kuin paikkakuntalaisillekin. Visit Jyväskylä Region -yhteistyö lisää näkyvyyttä myös kansainvälisesti ja yhteistyömahdollisuuksia alan toimijoille alueella.

 

 Kaupunginhallitus varmistaa riittävät ja ajantasaiset resurssit sekä tukee luottamuksellisen ja avoimen toimialarajojen ylittävän työyhteisön toimintaa ja kuulee suoraan toimijoita.

 

 Elinvoimayksikkö koostuu elinkeino ja kilpailukykyryhmästä ja työllisyysryhmästä. Lisäksi Äänekosken kaupungilla on 100 %:ssa omistuksessaan Äänekosken Kehitys Oy, jonka toiminta painottuu yritysten kriisipalveluihin sekä elinkeinoelämää tukevien hankkeiden hallintaan.

 

 Jotta Äänekosken kaupungin elinvoimaisuus taataan yllä mainittujen toimintojen osalta kaupungin hallitus voi vuosien 2022-2023 aikana arvioida kuinka näitä asioita tulisi edistää.

 

 Osan valmistelija elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, puh. 050 598 7447

 

2)

Miten kaupunginhallitus aikoo kehittää palautejärjestelmää siten, että saataisiin vertailukelpoista tietoa muihin kuntiin nähden?

 

Äänekoskella palautejärjestelmä toteutetaan Trimblen ohjelmistolla. Vertailukelpoista tietoa on saatavissa ainoastaan palautemääristä, jotka näkyvät julkisella puolella olevina tietoina. Tietoa ei saada kysymysten laadusta tai osa-alueesta (kaavoitus, perusturva, koulutus, kadut yms.). Tietosuoja huomioiden julkisella puolella näkyvät ainoastaan niiden ihmisten palautemäärät, jotka ovat antaneet luvan julkiseen näkymään. Näin ollen tiedot määristä eivät ole vertailukelpoisia todellisuudessa tulleeseen palautteen määrään. 

 

Osan valmistelijat tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, puh. 020 632 3355, tietohallintopäällikkö Juha Kärkkäinen, puh. 0400 545 326, ja kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi, puh. 020 632 2035

 

3)

Miten kaupunginhallitus tehostaa määrärahojen riittävyyden ajantasaista seurantaa toimialojen osalta niin, että mahdolliset määrärahamuutosesitykset tehdään oikea-aikaisesti?

 

Johdon raportoinnin mittareiden automatisointi on toteutettu erillisenä digihankkeena vuosien 2019-2021 aikana. Päivittäin päivittyvät mittarit ovat helpottaneet merkittävästi kaupungin ylimmän johdon ja yksiköiden esimiesten arkijohtamista. Ensimmäisessä aallossa toteutettiin talouden ja henkilöstöhallinnon järjestelmädatasta tuotetut mittarit.

 

Automaattisesti päivittyvillä talouden mittareilla voidaan seurata talouden toteumaa lähes reaaliaikaisesti. Raportointi mahdollistaa myös yksikkökohtaisten kustannuksien ja sairauspoissaolojen ajantasaisella seuraamisen. Tällä hetkellä toteutetun raportoinnin aktiivinen käyttäminen ei ole vielä kaikkien toimialojen osalta vakiintunut käytäntö.

 

Aktiivisen käytön edistämiseksi tulee vielä järjestää erillinen koulutus toimialajohtajille sekä laajentaa automaattisesti päivittyvien raporttien käyttö myös esimiehille. Kaupungin ylin johto huolehtii, että raportoinnin hyödyntämisestä tulee tapa johtaa organisaation eri yksiköitä. Ylin virkamiesjohto ottaa toteututun raportoinnin osaksi päivittäistä johtamistaan. 

 

Toimialojen tulee seurata vastuualueensa määrärahojen riittävyyttä säännöllisesti ja käsitellä omissa johtoryhmissään aina taloudellinen tilanne yhtenä kohtana ja hyödyntää siinä toteutettua reaaliaikaista raportointia. Analysoinnin perusteella tulee tarvittaessa olla viipymättä yhteydessä taloushallintoon ja mahdolliset talousarviomuutokset on tuotava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lautakuntien kautta hallituksen ja valtuuston tietoon sekä käsiteltäväksi.

 

Osan valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh. 020 632 2072

 

4)

Miten kaupunginhallitus ohjeistaa toimialoja tehokkaaseen henkilöstöresurssien käyttöön ja kohdentumiseen? Onko henkilöstön työaikojen kohdentumisessa riski siltä osin kuin se painottuu pääosin virka-aikaan tehtävään työhön mm. liikkuvan nuorisotyön osalta?

 

Kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja päättää henkilöstöpolitiikan keskeisistä linjauksista. Eri toimialoja koskeva lainsäädäntö sekä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien päätökset määrittävät palvelujen määrällistä ja laadullista tarjontaa huomioiden kuntalaisten tarpeet ja henkilöstömitoitukset. Toimialajohtaja, vastuualueiden johtajat ja esihenkilöt vastaavat em. perusteella henkilöstöresurssien käytöstä ja kohdentamisesta.

 

Koska toiminnat ja palvelutarpeet muuttuvat, on tärkeää, että henkilöstöresurssien määrää ja kohdentamista seurataan, arvioidaan ja tarkastellaan tarvelähtöisesti tarvittaessa uudelleen. Tarkoituksenmukaista henkilöstömäärää, henkilöstörakennetta ja henkilöstöresurssien kohdentamista arvioidaan vuosittain talousarvioon sisältyvän henkilöstösuunnitelman yhteydessä ja tavoitteiden toteutumista tilinpäätöksen ja henkilöstöraportin yhteydessä. Vakanssien vapautuessa arvioidaan aina, voidaanko tehtävä järjestellä sisäisesti, onko tarpeen muuttaa henkilöstörakennetta ja/tai suunnata henkilöstöresursseja muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Lisäksi esihenkilöillä on mahdollisuus kohdentaa resursseja joustavasti vuoden aikana tarpeen mukaan mm. työaikoja kohdentamalla.

 

Henkilöstön resurssien kohdentamisen ja työvuorosuunnittelun lähtökohtana on kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeet. Kaupungin henkilöstöstä merkittävä osa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, varhaiskasvatuksessa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa työskentelee tarpeen mukaan viikonloppuisin, iltaisin ja öisin.

 

Opetus- ja kasvatuslautakunta on viime vuosina tarkastellut nuorisopalveluiden työaikojen ja henkilöstöresurssin kohdentumista. Tavoitteena on ollut kohdentaa nuorisotyöntekijöiden työskentelyä niihin aikoihin, kun nuoret ovat parhaiten tavoitettavissa. Esim. liikkuva nuorisotyö toimii koulujen loma-aikana iltaisin klo 21:een saakka. Keväällä ja syksyllä toimintaa iltaisin on noin kahtena päivänä viikossa ja muina päivinä toimintaa on kouluilla päivisin. 

 

Erityistä huomioita tulee jatkossa kiinnittää siihen, että vastuuhenkilöiden poissaolojen ajalle on aina nimetty sijainen, jotta asiat hoituvat kuntalaisten näkökulmasta jouhevasti. Sijaisuusjärjestelyistä tiedottamisen tulee olla ajantasaista. Sijaisten perehdytys tulee olla riittävää. Kaupunginhallitus ohjeistaa toimialoja huolehtimaan asiasta.

 

Osan valmistelijat henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh. 020 632 2045, ja opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, puh. 020 632 3000

 

5)

Miten kaupunginhallitus ohjeistaa arvioinnissa esille tuotujen tietoturvariskien epäkohtien korjaamisen?

 

Tietoturvaohjeistus luottamushenkilöille:

  • Jaetaan kaupungin voimassa oleva tietoturvaohjeistus sähköpostitse luottamushenkilöille
  • Kiireellinen, esim. tietoturvaan liittyvä viestintä voidaan toteuttaa Telian Kontakti SMS palvelun kautta tai turvapostilla

 

Monivaiheinen tunnistautumisen:

  • Tietohallinto on jakanut henkilöstölle ohjeet intranetissä monivaiheisen tunnistautumisen (MFA) käyttöönottoon
  • MFA:n käyttöönotto vaatii kuitenkin käyttäjän aktiivisia toimia, sitä ei voida tehdä valmiiksi toisen käyttäjän puolesta
  • Tavoitteena on ottaa MFA käyttöön kaikissa aanekoski.fi-osoitteissa, joiden haltijoilla on käytössä kaupungin työpuhelin

 

Sähköpostioikeuksien hallinta:

  • Sähköpostiosoitteiden tilaukset, poistot ja muutokset hoidetaan esimiesten toimesta intranetissa olevan linkin kautta
  • Ensisijainen vastuu turhien tunnusten poistamisesta on esimiehillä, heidän tulee ilmoittaa myös poistuneet käyttäjät aina tietohallintoon
  • Käyttäjienhallintaa seurataan ylläpidon toimesta myös järjestelmän lokitietojen kautta, tarvittaessa käyttäjätiedot varmistetaan esimiehiltä tai HR puolelta 
  • Tietohallinto toteuttaa tehdyt muutokset, sekä valvoo järjestelmän toimivuutta ja oikeuksia
  • Tarvittaessa luodaan suojatun sähköpostin (Turvaposti) käyttöoikeuksia luottamuksellisten viestin käsittelyyn

 

Prosessikuvaukset

  • Toimialojen perusprosessit kuvataan kaupungin IMS järjestelmässä

 

Selkeät valvontalistat

  • Äänekosken kaupungin käytössä olevat ohjelmistot on dokumentoitu, ja kaikille laajemmin käytössä oleville sovelluksille on nimetty pääkäyttäjä.
  • Pääkäyttäjä toimii yhteyshenkilönä tietohallintoon, ja vastaa osaltaan ky. sovelluksen hallinnasta mm. käyttäjien ja heidän oikeuksien osalta.
  • Active Directory sekä VPN tunnusten tilaukset, poistot ja muutokset toteutetaan tietohallinnossa esimiehiltä tulleiden tilausten perusteella.

 

Osan valmistelija tietohallintopäällikkö Juha Kärkkäinen, puh. 0400 545 326

 

6)

Millä aikataululla kaupunginhallitus laatii puuttuvat ohjeistukset ja päivittää olemassa olevat ohjeistukset ajan tasalle? Konserniohjeissa on mainittu corporate governance, eli hyvä hallinto- ja johtamistapa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvän hallinto- ja johtamistavan puuttumiseen omistajan eli kaupungin osalta. Muutoinkin tulee kiinnittää huomiota ohjeistusten puuttumiseen tai päivitykseen, mm. eettiset ohjeet, sisäisen valvonnan ohje, riskien hallinnan ohje, sisäisen tarkastuksen toimintaohje, sijoituspolitiikka ja rahoituspolitiikka.

 

Tässä arviointikertomuksen havainnossa tai kysymyksessä mainitaan useita kaupungissa laadittuja, olemassa olevia ohjeita ja lisäksi ohjeita, joita ei ole laadittu. Joidenkin laatimattomien ohjeiden hyväksyjästä on määrätty hallintosäännössä.

 

Mainituista ohjeista useiden päivittäminen on tällä hetkellä hyvin ajankohtaista eritoten 1.1.2023 lukien toteutuvan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan valtakunnallisen uudistuksen takia. Uudistus supistaa kaupungin taloutta erittäin merkittävästi, minkä johdosta esimerkiksi kaupungin riskiprofiilit ja riskiasema muuttuvat ja taloudellisten riskien kantokyky heikkenee huomattavasti. On selvää, että tämä mittava ja kertakaikkinen - perimmältään yhdessä yössä toteutuva - muutos pitää ottaa huomioon riskienhallintaa kaupungissa ja kaupunkikonsernissa koskevissa tai tähän muutoin liittyvissä ohjeissa.

 

Eri ohjeiden laatiminen ja päivittäminen on siis tunnistettu ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi tehtäväksi, mutta kaupungin viranhaltijajohdon ja kaupunginhallituksen on kiinnitettävä huomiota myös kaupungin henkilöstövoimavarojen tämänhetkiseen kuormitustilanteeseen. Jo yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen valmistelu sitoo kuluvana vuonna ja varsinkin syksyn aikana merkittävän määrän henkilöstön ja erityisesti johtavien viranhaltijoiden työaikaa.

 

Voidaan sanoa, että uudistukseen liittyvistä kaupungin tehtävistä kiireellisimpiä ovat kaupungin ja hyvinvointialueen kesken toteutettavan sopimusten ja henkilöstön siirron valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen tuleviin vuokrasuhteisiin ja tilojen myyntipyrkimyksiin liittyvät tehtävät. Näiden tehtävien huolellinen hoitaminen on asetettu henkilöstön ja erityisesti johtavien viranhaltijoiden ajankäytössä etusijalle kaupungin sisäisten ohjeiden päivittämiseen nähden. Vuoden 2022 loppuun mennessä suoritettavien, sopimuksia, henkilöstöä ja toimitiloja koskevien järjestelyiden onnistumisella on erittäin pitkäaikaisia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia, joten on pidettävä strategisesti tärkeänä, että näiden suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen kohdistetaan riittävästi voimavaroja.

 

On myös huomattava, että osa havainnossa tai kysymyksessä mainituista ohjeista on tämänhetkisiltä käytännön vaikutuksiltaan suhteellisen vähämerkityksellisiä. Esimerkiksi sijoituspolitikalla ei käytännössä ole kovin paljon vaikutuksia tilanteessa, jossa kaupungilla ei ole sijoitusvarallisuutta juuri lainkaan. Tällä perusteella voidaan myös arvioida, että asiaa koskevan ohjeen laatimisen tai päivittämisen siirtyminen esimerkiksi vuoden 2023 loppuvaiheeseen ei sinänsä ylläpidä tai muodosta kaupungille riskejä tai vahinkoja.

 

Osan valmistelijat hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921, ja talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh. 020 632 2072

 

7)

Miten kaupunginhallitus turvaa ja varmistaa toimintaohjeillaan sekä arviointijärjestelmällään epäasiallisen kohtelun ja häirinnän osalta nollatoleranssin? Kaupunkiorganisaatio tarvitsee selkeät käyttäytymisen pelisäännöt.

 

Kaupungilla on hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt. Jokainen työntekijä vastaa omasta työkäyttäytymisestään. Työnantajan edustaja ja esihenkilö toimii esimerkkinä ja mallina.

 

Kaupunki on ohjeistanut vastuullisesta työkäyttäytymisestä, epäasiallisen kohtelun ja häirinnän nollatoleranssista sekä toimintaohjeista ja ilmoittamiskäytännöistä em. tilanteissa. Ohjeistus on osa uuden työntekijän perehdyttämistä (sähköinen perehdytys) ja sitä käsitellään vuosittain työpaikoilla (suositus). Esihenkilö vastaa siitä, että työyksikön henkilöstö on perehdytetty ohjeisiin ja niitä kerrataan säännöllisesti. Johtoryhmä on elokuussa 2022 käsitellyt em. ohjeistuksia ja päättänyt velvoittaa kaikkien toimialajohtajia huolehtimaan siitä, että ohjeistus käsitellään toimialoilla. Työsuojelun työpaikkakäynneillä ao. teemaa käsitellään aina.

 

Teemaa käsitellään säännöllisesti esihenkilöfoorumeissa, jolloin mm. päivittyvät ohjeet käydään läpi. Esihenkilöiden valmiuksia puuttua vastuuttomaan työkäyttäytymiseen on vahvistettu myös työhyvinvointikorttikoulutuksessa. Esimerkiksi kuluvana vuonna esihenkilöille järjestetään kaksi työhyvinvointikorttikoulutusta.

 

Työnantaja seuraa säännöllisesti työyhteisöjen tilannetta (mm. riskien ja vaarojen arviointi, Wpro-ilmoitukset, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, työhyvinvointi- ja työilmapiirikyselyt, kehityskeskustelujen yhteenvedot, asiakastyytyväisyyskyselyt esim. työpaikan ilmapiiri, palvelun laatu). Työyhteisöjä on ohjeistettu puuttumaan, käsittelemään ja sopimaan toimenpiteistä, mikäli työpaikalla esiintyy vastuutonta työkäyttäytymistä. Tarvittaessa työyhteisöillä on esim. työsuojelutoimijoiden tuki tilanteiden käsittelyssä.

 

Työnantajan tulee lainsäädännön mukaan puuttua häirintään ja epäasialliseen kohteluun siitä tiedon saatuaan. Kaikki työnantajan tiedossa olevat ilmoitukset epäasiallisesti kohtelusta ja häirinnästä on kaupungin työpaikoilla käsitelty ohjeistuksen mukaisesti. Osana käsittelyä sovitaan seurannasta. Suurin osa vastuuttomasta työkäyttäytymisestä käsitellään työyhteisössä asianosaisten ja esihenkilön kesken. Työsuojelutoimijoille tulee ilmoituksia nollasta muutamaan ilmoitukseen vuosittain.

 

Kaupunki työnantajana ei hyväksy häirintää ja epäasiallista kohtelua. Mikäli sitä kaikesta huolimatta esiintyy, siihen tulee puuttua ja käsitellä kaupungin toimintamallin mukaisesti. Nollatoleranssin ylläpitämistä edesauttaa, mikäli työpaikalla pidetään yllä toimintakulttuuria, jolla mahdollistetaan ja edistetään puheeksi ottamista, yhteistä sopimista ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

 

Osan valmistelija henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh. 020 632 2045 ja työsuojelupäällikkö Anne Hakkarainen, puh. 020 632 2542

 

8)

Miten kaupunginhallitus käynnistää organisaatiorakenteen uudelleen tarkastelun toiminnoista ja omaisuudesta merkittävän osan siirtyessä hyvinvointialueelle?

 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan valtakunnallisen uudistuksen toteutuminen 1.1.2023 lukien aiheuttaa mittavia muutoksia ja muutostarpeita kaupungin organisaatioon ja kaupungin hallintosäännön määräyksiin. Hallintosäännöstä on kumottava kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat määräykset.

 

Viranhaltijatyönä on kesä-heinäkuussa 2022 valmisteltu ehdotus hallintosäännön muuttamisesta edellä tarkoitetulla tavalla. Tämänhetkisenä tavoitteena on, että kaupunginhallitus käsittelisi hallintosääntömuutokset kokouksessaan 24.10.2022 ja päättäisi tällöin ehdotuksestaan valtuustolle. Edelleen valtuusto voisi päättää hallintosäännön muuttamisesta kokouksessaan 31.10.2022.

 

Kesällä ja alkusyksyllä 2022 valmisteltiin myös muita hallintosäännön muuttamista merkitseviä ehdotuksia. Pohdittavana oli kaupungin organisaation kehittäminen myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen kuulumattomilta osin. Tämänhetkisenä käsityksenä kuitenkin on, että tällaisia muita muutoksia ei oteta hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2022.

 

Osan valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921

 

Pykälän valmistelija Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh. 040 823 7921

 

Esittelijä Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus:

 

1) päättää antaa valtuustolle edellä esittelytekstissä olevan selvityksen vuoden 2021 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja näiden aiheuttamista toimenpiteistä; ja

 

2) ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee edellä kohdassa 1 hyväksytyn selvityksen tiedoksi.

 

Päätös Hyväksyttiin.

 

  - - - - -


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa