Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 28.11.2022/Pykälä 322

KH 28.11.2022 § 322  

791/02.02.00/2022  

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hy­väk­syt­tä­vä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös ta­lous­suun­ni­tel­ma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suun­ni­tel­ma­kau­si). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Ää­ne­kos­ken kaupungissa taloussuunnitelmakausi on neljä vuotta, jos­ta ensimmäinen vuosi on sitova talousarviovuosi.

 Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toi­min­nal­li­set ja taloudelliset tavoitteet, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia eriä. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että ne toteuttavat kun­ta­stra­te­giaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen tur­va­taan.

 Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kun­nan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuo­den kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lu­kien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toi­men­pi­teis­tä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.  

 Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava ta­lous­ar­vio­ta. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

 Talousarvioasetelma ja sitovuustaso

 Talousarvioasetelma muodostuu kaupunginvaltuuston hyväksymän toi­mi­alue- ja lautakuntajaon pohjalle. Toimialat jakaantuvat yhden tai kah­den lautakunnan alueisiin, jotka jakaantuvat edelleen vas­tuu­aluei­siin ja tulosalueisiin. Kaupunginvaltuustolle talousarvion si­to­vuus­ta­so esitellään hyväksyttäväksi vastuualuetasolla tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan, opetus- ja kasvatuslau­ta­kun­nan, kaupunkirakennelautakunnan, ympäristölautakunnan ja kulttuuri- ja liikunta­lau­ta­kun­nan osalta. Keskushallinnon osalta talousarvion sitovuus on kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen tasolla (pl. tarkastuslautakunta).

 Valmistelu

 Kaupunginhallitus antoi 22.8.2022 vuoden 2023 talousarvion laa­din­ta­oh­jeen ja alustavavat määrärahakehykset. Toimialakohtaiset ta­lous­ar­vio­neu­vot­te­lut pidettiin syyskuun loppuun mennessä ja lautakunnat jät­ti­vät ehdotuksensa talousarviota varten lokakuun loppuun men­nes­sä. Lautakuntien esitykset perustuivat pääsääntöisesti an­net­tui­hin määrärahakehyksiin. Kaupunginhallituksen talousarvioseminaari pidettiin 2.11.2022 ja kaupunginvaltuustolle ta­lous­ar­vio­luon­nos esiteltiin iltakoulussa 14.11.2022. Ta­lous­ar­violuonnos henkilöstösuunnitelmineen käsiteltiin 1.11.2022 yhteistyötoimikunnassa.

 Henkilöstö

 Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä 1.1.2023 hyvinvointialueelle siirtyy noin puolet Äänekosken kaupungin henkilöstöstä liikkeenluovutuksena hyvinvointialueen palvelukseen.

 Henkilöstöpoliittisissa linjauksissa määritellään Äänekoski-ilmiöön pohjautuvat tavoitteet henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen (veto- ja pitovoima), osaamisen kehittämiseen sekä johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Myös työkyvyn tukeminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa korostuu erityisesti psykososiaalisen kuormituksen osalta.

 Henkilöstöpoliittisten linjausta tärkeimmät toimenpiteet on koottu kolmen kärkitavoitteen alle, jotka ovat

• Hyvä työelämä
• Kestävä työympäristö
• Sujuva ja vaikuttava työ

 Vuonna 2023 korostuu kaupungin tehtävä hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämisessä sekä kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyökumppanuuksien ja rajapintojen rakentaminen (mm. kotouttaminen, perhekeskus, oppilashuolto, hyvinvoinnin edistäminen). Lisäksi vuonna 2023 jatkuu kaupungin toimintojen sopeuttaminen muuttuneeseen tilanteeseen mm. tehtäviä uudelleen järjestellen.             

  Toiminnan tulot ja menot

 Toimintatulot sisältävät myynti-, maksu- ja muut toimintatulot sekä saadut tuet ja avustukset. Toimintatulojen arvioidaan laskevan vuoden 2022 alkuperäisestä talousarviosta 8,0 miljoonalla eurolla (-34,0 %). Toimintatuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 15,5 miljoonaa euroa.

 Vuoden 2023 talousarvion toimintamenot ovat 66,4 miljoonaa euroa. Vähennystä vuoden 2022 talousarvioon verrattuna on 79,9 miljoonaa euroa (-54,6 %).

• Henkilöstömenot laskevat yhteensä noin 30,7 miljoonaa euroa (-46,8 %). Palkat ja palkkiot laskevat 24,3 miljoonaa euroa (-46,9 %) ja työnantajan sivukulut laskevat 6,4 miljoonaa euroa (-46,2 %). Henkilöstömenoihin on budjetoitu 1,81 %:n palkankorotus vuodelle 2023.

• Palvelujen ostojen arvioidaan laskevan 43,7 miljoonaa euroa (-70,5 %) vuoden 2022 tasosta. 

• Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin budjetoidaan 2023 vuodelle 7,0 miljoonaa euroa, mikä on 1,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.

• Vuodelle 2023 budjetoidaan kotitalouksille myönnettäviin avustuksiin 0,7 miljoonaa euroa ja yhteisöille myönnettäviin avustuksiin 2,4 miljoonaa euroa. Yhteensä avustuksiin budjetoidaan 3,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022.

• Muihin toimintamenoihin budjetoidaan 3,1 miljoonaa euroa vuodelle 2023, mikä on 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.

 Vuoden 2023 toimintakatteen arvioidaan olevan -50,9 miljoonaa euroa, mikä on 71,9 miljoonaa euroa (-58,6 %) pienempi kuin vuoden 2022 talousarviossa.

  Verotulot ja valtionosuudet

  Verotuloennusteet vuosille 2023 - 2026 perustuvat Kuntaliiton syyskuussa 2022 laatimaan veroennustekehikkoon sekä omaan arvioon verotulojen kehityksestä. Verotulojen määräksi ennustetaan 43,2 miljoonaa euroa vuonna 2023, mikä on 35,4 miljoonaa euroa (-45,0 %) vähemmän vuoden 2022 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna.

• Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 31,9 miljoonaa euroa, mikä on 32,7 miljoonaa euroa (-50,6 %) vähemmän kuin vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa on arvioitu. Kunnallisveroprosentti vuodelle 2023 on 8,86 %

• Yhteisöveron määräksi on arvioitu 5,7 miljoonaa euroa, joka on 2,9 miljoonaa euroa (-34,0 %) vähemmän, kuin vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa.

• Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2023 arvioidaan 5,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa.

  Vuodelle 2023 arvioidut valtionosuudet (ml. verotulojen tasaus, ve­rotulo­me­ne­tys­ten korvaus, sote-uudistuksen muutosrajoitin ja sote-uudistuksen järjestelmätasaus) ovat yhteensä 15,6 miljoonaa euroa.

  Rahoitustulot ja -menot

 Korkotulojen osuus vuoden 2023 talousarvioon suunnitellaan 0,6 mil­joo­naan euroon. Korkotulot ovat vuoden 2022 talousarvion tasolla.

 Muihin rahoitustuloihin budjetoidaan 1,1 miljoonaa euroa vuodelle 2023, mikä on 0,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.

 Korkomenoiksi vuodelle 2022 budjetoidaan 0,9 miljoonaa euroa, mikä on 0,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.

 Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos

 Vuonna 2023 vuosikatteen ennustetaan olevan 8,7 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaan vuosikate kattaa poistoista 100,28 %.

 Vuodelle 2023 suunnitelman mukaiset poistot ovat 8,7 miljoonaa euroa, eli 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa. Lisäpoistoihin ei budjetoida määrärahaa vuodelle 2023, samoin kuin vuoden 2022 talousarviossa. 

 Vuoden 2023 tilikauden tulokseksi ennakoidaan noin 24 000 euroa ylijäämää. Kun huomioidaan vuoden 2021 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä (11,0 miljoonaa euroa) ja vuoden 2022 ennustettu tulos (alijäämää 3,2 miljoonaa euroa), on Äänekosken kaupungin kertynyt ylijäämä vuoden 2023 tilinpäätöksen jälkeen 7,9 miljoonaa euroa.

  Investoinnit

 Äänekosken kaupungin investointien omahankintamenot vuodelle 2023 ovat 8,0 miljoonaa euroa, joten laskua vuoden 2022 al­ku­pe­räi­sen talousarvion mukaisiin investointeihin on 0,5 miljoonaa euroa.

 Vuosien 2015 - 2022 investointien omahankintamenojen keskiarvo on noin 9,2 miljoonaa euroa ja poistojen keskiarvo on noin 8,1 miljoonaa euroa/vuosi. Vuoden 2023 investointien määrä on 1,2 miljoonaa euroa investointien omahankintamenojen keskiarvoa alhaisempi ja poistojen keskiarvon tasolla.

 Vuoden 2023 talonrakennuksen isoimpia investointeja ovat Suolahden yhtenäiskoulun vanhan osan saneeraus, museon peruskorjaus,  kaupungintalon vesikaton kunnostus ja Lehtolan palvelukeskuksen vesiputkien uusiminen. Lisäksi leasingrahoituksella esitetään käynnistettäväksi Koulunmäen yhtenäiskoulun C-rakennuksen ja Koiviston päiväkodin rakentaminen.

 Kunnallisteknisen puolen isoimpia investointeja ovat Kirkkokadun peruskorjaus, Likolahdenkadun peruskorjaus ja kevytliikenneväylän rakentaminen sekä Konginkankaan kevytliikenneväylän rakentaminen.

 Puistojen ja yleisten alueiden osalta toteutetaan mm. Alkulan päiväkodin piha-alueen peruskorjaus, teemapuiston rakentaminen rantapuistoon sekä monitoimiaukion rakentaminen.

 Rahoituslaskelma

 Kaupungilla arvioidaan olevan pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja vuoden 2023 lopussa yhteensä noin 76,1 milj. euroa.

 Vanhoja lainoja lyhennetään vuoden 2023 aikana 0,6 milj. euroa ja uut­ta lainaa ei oteta, joten lainakanta laskee. Lainaa arvioidaan olevan vuoden 2023 lo­pus­sa noin 4 226 euroa asukasta kohden.

 Taloussuunnitelma 2024 - 2026 

 Taloussuunnitelma on laadittu pääasiassa in­dek­si­ko­ro­tus­olet­ta­mus­ten pohjalle. Verotulot on arvioitu vuosille 2024 - 2026 Kuntaliiton ve­ro­en­nus­te­ke­hi­kon ja oman ennusteen pohjalta. Valtionosuudet on huomioitu Valtiovarainministeriön ennakkolaskelman mukaisesti.

 Vuosikatteet vuosina 2024 - 2026 ovat noin 6,0 - 7,7 miljoonaa euroa.

 Vuoden 2023 tulos näyttäisi muodostuvan 0,024 miljoonaa euroa yli­jää­mäi­sek­si. Taloussuunnitelman perusteella vuosien 2024-2026 tulokset näyttäisivät muodostuvan alijäämäisiksi.

Valmistelija Talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh. 020 632 2072

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus:

1)     päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan talousarvion vuodelle 2023 sekä taloussuunnitelman vuosille 2023-2026; ja

2)     valtuuttaa talousjohtajan tekemään talousarvioon teknisluonteisia tarkistuksia.

Päätös Keskustelun kuluessa talousarvion käyttötalousosaa käsiteltäessä kaupunginjohtaja muutti päätösehdotustaan siten, että varhaiskasvatukseen lisätään 15 000 € käytettäväksi ksylitolipastillien hankkimiseen jaettavaksi kaupungin ylläpitämissä päiväkodeissa. Lisäys katetaan kaupunginhallituksen kehittämismäärärahojen vähennyksellä.

 Keskustelun kuluessa talousarvion investointiosaa käsiteltäessä Harri Piilonen esitti Tommi Lunttilan kannattamana, että Suolahden uimahallin peruskorjausta (talousarviokirjan s. 64, taulukko 4.2) siirretään kaksi vuotta eteenpäin eli se aloitetaan vuonna 2025.

 Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä.

 Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat kaupunginjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Harri Piilosen esittämän ja Tommi Lunttilan kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

 Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin.

 Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä ja 2 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä annettiin yksi. Kaupunginhallitus oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena. 

 Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi.

  - - - - -

 Harri Piilonen jätti eriävän mielipiteen.

  - - - - -