Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 02.11.2023/Pykälä 111

KAURAK 02.11.2023 § 111  

583/02.02.00/2023  

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 18.9.2023, 232 §, käsitellyt vuoden 2024 talousarvion laadintaohjetta seuraavasti:

" Keskushallinnossa on valmisteltu ohjeet vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2025-2026 taloussuunnitelman laadinnan käynnistämiseksi. Ohjeessa on myös annettu lautakuntakohtaiset määrärahakehykset. Ohjeet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymiin tavoitteisiin ja strategioihin."

Talousarvioesitysten lautakuntakäsittely on lokakuussa. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys valmistuu lokakuun aikana ja talousarvion hallituskäsittely on marraskuussa. Joulukuussa kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2025-2026 taloussuunnitelmasta.

Laadinnan pohjana tulee käyttää vuoden 2022 tilinpäätöstä ja vuoden 2023 talousarviota sekä huomioida talouden tasapainottamistoimenpiteet.

Kaupunkirakennelautakunnan kehyksen keskeisimmät muutokset verrattuna vuoteen 2023 tulevat mm. sotekiinteistöjen vuokratulojen indeksikorotuksesta (75 000 €), kiinteistö- ja irtaimistoleasingvuokramenojen lisäyksestä (415 000 €) sekä strategisen kumppanuuden säästöistä kaupunkirakennelautakunnan osalta (275 000 €).

Energian hinnan nousuun on varauduttu lämmön ja veden osalta 7,5 % korotuksilla. Sähkön hinnan aleneminen sopimuksen mukaisesti vähentää kustannuksia 400 000 €.

Kaupunkirakennelautakunnan kehykseksi on muodostunut -7 752 550 €. Talousarvioesitys on päivitetyn kehyksen mukainen.

 Investointisuunnitelma laaditaan vuosille 2024-2027. Investointisuunnitelmassa otetaan huomioon mm. taloudellinen tilanne, väestökehitys sekä palvelutuotannon tarpeet. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot. Käyttöomaisuuden hankinnat, jotka ovat vähintään 10 000 euroa ja jotka vaikuttavat tuotannontekijänä useana tilikautena, käsitellään investointiosassa. Pienhankintarajan alle jäävät investoinnit merkitään käyttötalouden menoksi.

 Talousarviossa hyväksytään euromääräinen investointikatto vuosille 2024-2027. Investointikaton perusteena on talousarviovuoden 2024 sekä taloussuunnitelmavuosien vuosikate. Vuosittaisen investointikaton muutoksista päättää valtuusto.

 Investointikatto on sitova valtuustoon nähden talousarviovuonna 2024 ja suunnitelmavuosille 2025 - 2027 hyväksytään investointikatosta vain ne merkittävät kohteet, jotka sitoudutaan varmasti toteuttamaan.

 Kaikki merkittävät investointikohteet suunnitellaan erillisinä kohteinaan ja kohteilla on oma kustannusarvio sekä arvioitu toteutusvuosi tai vuodet. Kokonaiskustannusarvio on merkittävän investointikohteen sitova taso.

 Lisäksi talousarviossa kootaan yhteen pieniä investointikokonaisuuksia (nippuja), joille hyväksytään talousarviossa vuosittainen investointimääräraha. Nipuille varatut investointimäärärahat ovat sitovia, ei yksittäisten kohteiden. Talousarviovalmistelun yhteydessä yksittäiset kohteet ovat luetteloitu investointisuunnitelmassa, mutta kohteille ei aseteta sitovaa toteutusvuotta tai kustannusarviota.

 Irtaimistohankinnat suunnitellaan aina erillisinä kohteina.

 Koko kaupungin nettoinvestointiesitys vuodelle 2024 on 3 439 200 €, josta kaupunkirakennepalveluiden osuus on 2 987 200 €. Leasingkohteiden investointi määräraha-arvio vuodelle 2024 on 11 000 000 €.

Valmistelija Vs. Rakennuttajapäällikkö Erika Räihä, puh 040 762 3811

 Rakennuttaja Jukka Karppinen, puh. 040 559 1632

Esittelijä Tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, puh. 020 632 3355

Päätösehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä omalta osaltaan käyttötalouden talousarvion sekä investointiohjelman vuodelle 2024, sekä esittää ne edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi.

Päätös Keskustelun kuluessa Marjatta Huhta ehdotti Harri Piilosen ja Jorma Kivirannan kannattamana, että Suolahden uimahallin investointia siirretään kahdella vuodella eteenpäin (aloitus v. 2026). Perusteena on nykyinen taloudellinen tilanne. 

 Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdo-tus, joten asiasta on äänestettävä. Ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Marjatta Huhdan esittä-män ehdotuksen kannalla, äänestävät EI.

 Äänestys suoritettiin nimenhuudolla.

 Toimitetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä ja 3 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunkirakennelautakunta oli äänestyk-sessä saapuvilla täysilukuisena.

 Äänestyksen tuloksena lautakunta päätti hyväksyä pohjaesityksen.

  - - - - -

 Marjatta Huhta ja Harri Piilonen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

  - - - - -

 Matti Tuononen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

 - - - - -