Työllisyysaluelautakunta
Esityslista 28.10.2026/Asianro 5

TYÖALLTK 28.10.2026    

473/00.04.02/2026  

 ​​ ​ 

 KEHA-keskuksen uusi valtakunnallinen tilastokatsaus kokoaa yhteen työllisyysalueiden keskeiset tulokset tammi-elokuulta 2026 ja osoittaa, että kehitys on alueittain hyvin eritahtista. Työttömyys on laskenut vain osalla alueista, mutta palveluihin ohjaaminen on lisääntynyt lähes koko maassa. 

 Katsaus sisältää tietoja muun muassa työnhakijoiden, työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kehityksestä, työllistymissuunnitelmien ajantasaisuudesta ja palveluprosessin toteutumisesta ja työnhakija-asiakkaiden asiakastyytyväisyydestä. 

 KEHA-keskus laatii vuoden aikana useita alueellisia tilastokatsauksia sekä lakisääteisen asiantuntija-arvion jokaisesta Suomen 45 työllisyysalueesta. Arviointia hyödynnetään muun muassa elinvoimakeskusten järjestämissä alueellisissa yhteistyö- ja seurantakeskusteluissa. Liitteenä on valtakunnalllinen ja Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen tilastokatsaukset 1-8/2026.

 Työllisyysalueet ovat toimineet koko alkuvuoden 2026 haastavassa työmarkkinatilanteessa. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet monilla alueilla, samalla kun työvoiman kysyntä on pysynyt aiempaa heikompana. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut kaikkialla samanlaista.   

 Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen tilastoseuranta 1-8 /2026 

 KEHA-keskuksen tutkija Miika Hakala on laatinut Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueelle tilastoseurannan toiminnasta 1-8 /2025. Seurannassa tarkastellaan asiakaspalvelun toteutumista, asiakastyytyväisyyttä, lausuntokäsittelyn tehokkuutta sekä alueellista työllisyyskehitystä.  

 Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen työmarkkinatilanne on alkuvuonna 2026 heikentynyt valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi tammi-elokuussa 8,5 prosenttia (4 465 henkilöä), mikä ylittää koko maan keskimääräisen kasvun (+6,4 %). Työttömien osuus työvoimasta nousi 14,2 prosenttiin, mikä on selvästi maan keskiarvon (12,5 %) yläpuolella. 

 Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 34,5 prosenttia, mikä oli koko maan suurin kasvu työllisyysalueiden vertailussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 1 779 henkilöä. Myös laaja työttömyys kasvoi 4,8 prosenttia.  

 Myönteistä kehitystä nähtiin palveluiden käytössä. Aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden aloitukset lisääntyivät 32,8 prosenttia ja palveluihin osallistui yhteensä 1 278 henkilöä. Lisäksi ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta laski merkittävästi, 39,4 prosentista 26,9 prosenttiin (-12,5 prosenttiyksikköä), mikä oli suurin parannus kaikista työllisyysalueista.  

 Työllisyysalueen yleinen aktivointiaste oli 14,9 prosenttia, mikä jäi koko maan keskiarvon (17,2 %) alapuolelle. Alkuhaastattelut toteutuivat pääosin valtakunnallisen tavoitetason mukaisesti 10-15 arkipäivässä, ja palvelukontakteista lähes puolet (49,8 %) toteutui kasvokkain. Valtakunnallisessa tilastoseurannassa arvioituna Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue oli 45 työllisyysalueen joukossa 33. sijalla.  

 Johtopäätökset 

 Kokonaisuutena tarkastellen Pohjoisen Keski-Suomen keskeinen haaste on pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyyden kasvun hillitseminen. Samanaikaisesti palveluihin ohjaus on vahvistunut ja kansainvälisten työnhakijoiden työllisyystilanne on kehittynyt myönteisesti. 

Valmistelija Työllisyysaluejohtaja Riikka Hytönen, puh. 040 194 6100 

Esittelijä Työllisyysaluejohtaja Riikka Hytönen, puh. 040 194 6100 

Päätösehdotus Työllisyysaluelautakunta merkitsee tiedoksi KEHA-keskuksen tilastokatsauksen 1-8/2026.

Päätös