Kaupunginhallitus
Esityslista 16.11.2026/Asianro 8

TARKLTK 29.05.2026 § 44 

 Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioi-da, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet sekä onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

 Tarkastuslautakunta on valmistellut vuoden 2025 arviointikertomuksen tilinpäätöksen, viranhaltija- ja luottamushenkilökuulemisten, ennakkokyselyjen, henkilöstötilinpäätöksen, hyvinvointikertomuksen, konserniyhteisöjen arviointien sekä muun arviointiaineiston perusteella.

 Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungin palvelut ovat kokonaisuutena toimineet pääosin hyvin ja useilla toimialoilla on saavutettu merkittäviä tuloksia. Samalla lautakunta kiinnittää huomiota kaupungin talouden heikkenemiseen, väestökehityksen tuomiin haasteisiin, henkilöstön kuormituksen kasvuun sekä elinvoiman vahvistamisen tarpeeseen.

 Arvioinnissa korostuvat erityisesti seuraavat havainnot:

• kaupungin talouden tasapainottamisen ja investointien priorisoinnin tarve
• strategian toimeenpanon ja vaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen
• tiedolla johtamisen sekä vertailutiedon hyödyntämisen vahvistaminen
• henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen
• nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja pitovoiman vahvistaminen
• työllisyysalueen toiminnan vaikuttavuuden seuranta
• riskienhallinnan, varautumisen sekä tietoturvan edelleen kehittäminen.

 Arviointikertomukseen on sisällytetty tarkastuslautakunnan havainnot, suositukset sekä kaupunginhallitukselle osoitetut kysymykset. Lisäksi kertomuksessa on tarkasteltu vuoden 2024 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja suositusten toteutumista.

 Arviointikertomuksen tavoitteena on tukea kaupungin strategista johtamista, päätöksentekoa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä tuoda valtuustolle riippumaton arvio tavoitteiden toteutumisesta.

Puheenjohtajan päätösehdotus 

Tarkastuslautakunta:

Päätös Tarkastuslautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

  - - - - -

KVALT 08.06.2026 § 55 

Tarkastuslautakunnan päätösehdotus 

Valtuusto:

Päätös Hyväksyttiin.

  - - - - -

KH 16.11.2026    

511/00.03.01/2025  

 Valtuusto on 8.6.2025 (55 §) tekemällään päätöksellä pyytänyt kaupunginhallitusta antamaan selvityksen vuoden 2025 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista. Selvitys on annettava niin, että se voidaan käsitellä vuoden 2026 loppuun mennessä valtuuston kokouksessa.

 Selvityksen oikeudellinen perusta on kuntalain (410/2015) 121 §:n 5 momentin säännös, jonka mukaan kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

 Arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista on viranhaltijatyönä valmisteltu seuraava selvitys.

1.      Talous ja elinvoima

Miten kaupunginhallitus aikoo tasapainottaa talouden heikkenevässä tilanteessa (vuosikate, verotulot, alijäämä) turvaten samalla strategian mukaiset investoinnit ja palvelut?

 Vastaus

Kaupunginhallitus edistää talouden tasapainottamista talouden tasapainottamissuunnitelman ja sen vuodelle 2026 hyväksytyn toimeenpanon pohjalta. Suunnitelman mukaiset jatkotoimet kytketään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan, ja niistä päätetään toimivaltaisissa toimielimissä. Tavoitteena on hillitä toimintamenojen kasvua, vahvistaa vuosikatetta ja katkaista alijäämäkehitys. Toimintatapojen uudistamisella ja palvelurakenteiden kehittämisellä tavoitellaan pysyviä säästöjä sujuvoittamalla työprosesseja, vähentämällä päällekkäistä työtä sekä sovittamalla palvelujen järjestämistavat ja palveluverkko muuttuvaan palvelutarpeeseen. Lisäksi tehostetaan tilankäyttöä ja hankintoja sekä vahvistetaan tulopohjaa.

Strategian mukaiset investoinnit priorisoidaan ja ajoitetaan kaupungin taloudellisen kantokyvyn mukaan. Etusijalla ovat lakisääteisten palvelujen, turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden edellyttämät hankkeet sekä pitkän aikavälin kustannustehokkuutta ja elinvoimaa vahvistavat investoinnit. Palvelujen järjestämistapoja arvioidaan muuttuvien palvelutarpeiden perusteella huomioiden vaikutukset palvelujen saatavuuteen, laatuun ja henkilöstöön.

Talouden tasapainottaminen voi edellyttää investointien siirtämistä ja palvelurakenteen muutoksia.Toimenpiteiden toteutumista ja riittävyyttä seurataan säännöllisesti talousraportoinnissa. Keskeisiä seurattavia asioita ovat toimintamenojen ja verotulojen kehitys, vuosikate, tilikauden tulos, investointien rahoitus ja velkaantuminen. Mikäli hyväksytyt toimet eivät riitä talouden tasapainottamiseen, kaupunginhallitus valmistelee tarvittavat lisätoimenpiteet ja saattaa talousarvion muutokset valtuuston päätettäviksi.

 Osan valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen

Miten elinvoimatyön vaikuttavuutta mitataan ja miten nuorten pitovoimaa vahvistetaan konkreettisilla toimenpiteillä?

 Vastaus

 Äänekosken elinvoimatyö on poikkihallinnollista työtä, jolla vahvistetaan yritysten kasvua, työllisyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta, investointeja, asumista, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä kaupungin veto- ja pitovoimaa. Elinvoimatyön vaikuttavuutta seurataan tällä hetkellä erityisesti yritysten liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Strategian mittareiksi on valittu mm. yrityskannan nettokasvu, tyytyväisyys kaupungin yrityspalveluihin, toteutuneiden yrityskontaktien lukumäärä ja työttömyysaste. Elinkeino- ja kilpailukykyohjelman mittareita ovat mm. investointi- ja kehittämishankkeiden käynnistyminen ja eteneminen, työhönvalmennuksen asiakastyytyväisyyskysely sekä myönnettyjen kuntalisien määrä. Tuloskorttimittareiksi on valittu erityisesti elinvoimayksikön työntekijöiden tekemistä kuvaavat mittarit. Elinvoimatyön onnistuminen näkyy lopulta siinä, että Äänekoskella kannattaa yrittää, työskennellä, opiskella, investoida, asua ja rakentaa tulevaisuutta.

 Nuorten pitovoimaa vahvistetaan kesätyöllistämisellä, työllistämisen kuntalisällä sekä koko työllisyys- ja koulutuspalvelujen sekä vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuudella. Keskiössä on toisen asteen koulutuksen kehittäminen. Äänekosken lukioon on tänä lukuvuonna saatu hyvin uusia opiskelijoita, mm. Urheiluakatemiatoiminta houkuttelee nuoria. Urheiluakatemiassa on tällä hetkellä 54 oppilasta, joka on noin 295 opiskelijan lukiossa merkittävä määrä. Lukion aloituspaikkojen määrää nostettiin 110:een sadasta (OPEKAS 27.08.2026 § 50). Myös POKEn opiskelupaikat ovat olleet tänä lukuvuonna vetovoimaisia.

 Nivelvaihetta yläkoulusta toiselle asteelle on myös kehitetty viimeisen vuoden aikana määrätietoisesti. Olemme panostaneet mm. tiedonsiirtokäytänteisiin, jotka tukevat opiskelijan yksilöllistä opinpolkua ja oppimisen tukea. Lisäksi olemme käynnistäneet yhteistyön perusopetuksen, lukion, nuorisotyön ja POKEn tutkintoon valmentavien opintojen välillä. Tutkintoon valmistavissa opinnoissa (jäljempänä TUVA) opiskelevat oppivelvolliset voivat tarvittaessa korottaa perusopetuksen numeroitaan kaupungin perusopetuksessa tai saada jakson nuorten starttipajalla mm. elämänhallinnan parantamiseen. Yhteistyön turvin pääsee tarvittaessa kokeilemaan myös lukion opintojaksoja. Päämääränä työlle on, että jokainen nuori pysyy mukana ja löytää vahvuutensa.

 Osan valmistelijat vs. elinvoimajohtaja Tanja Sulin ja

 opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten infrastruktuurin (katuverkko, tilat) korjausvelka hallitaan kasvavien investointipaineiden alla?

 Kaupungin rakennusten ja katuverkon korjausvelka tunnetaan. Korjaustarpeita seurataan kunnossapidossa ja hyödynnetään investointien suunnittelussa.

 Investointitarpeet ylittävät käytettävissä olevan rahoituksen, joten hankkeet priorisoidaan ja osa korjauksista siirretään myöhemmäksi. Etusijalla ovat turvallisuuden, rakennusten käyttökelpoisuuden ja palvelujen toimivuuden kannalta tärkeät korjaukset.

 Korjausvelkaa ei voida poistaa kerralla. Sen kasvua hillitään suunnitelmallisella kunnossapidolla ja oikea-aikaisilla korjauksilla. Samalla arvioidaan tilaverkkoa: kaikkia rakennuksia ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää, jos niille ei ole pitkäaikaista käyttöä.

 Korjaustarpeet ja investoinnit sovitetaan vuosittain talousarvioon ja investointiohjelmaan.

 Osan valmistelija tekninen johtaja Tommi Rautjärvi

Miten Äänekoski varmistaa, että korkea tuotannollinen elinvoima BKT/asukas ja työpaikkaomavaraisuus) kytkeytyy nykyistä vahvemmin paikalliseen työllisyyteen, verotulopohjaan ja elinkeinorakenteen monipuolistumiseen?

Vastaus

Tuotannollinen arvonlisäys ja korkea työpaikkaomavaraisuus eivät sellaisinaan merkitse vastaavaa vahvistumista kaupungin verotulopohjassa. Kuntatalouden näkökulmasta keskeistä on, missä määrin alueen elinkeinotoiminta vahvistaa kaupungissa asuvien työllisyyttä ja verotettavia tuloja, lisää asukasmäärää sekä monipuolistaa elinkeinorakennetta. Elinvoimatyön tavoitteet on tämän vuoksi perusteltua kytkeä nykyistä tiiviimmin asukkaiden työllistymiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen sekä kaupungin veto- ja pitovoiman vahvistamiseen.

Tavoitteen edistäminen edellyttää elinvoima-, työllisyys-, koulutus- ja asumispalvelujen yhteensovittamista sekä yhteistyötä yritysten ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Toimenpiteiden valmistelussa tulee painottaa paikallisen työvoiman osaamisen ja yritysten työvoimatarpeiden kohtaamista, opiskelijoiden kiinnittymistä alueen työmarkkinoille sekä työntekijöiden kaupunkiin sijoittumista tukevia asumis- ja palveluratkaisuja. Elinkeinorakenteen monipuolistamista tulee edistää vahvistamalla yritysten kasvuedellytyksiä ja uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksia. Samalla tavoitteena on vähentää kaupungin talouden riippuvuutta yksittäisistä yrityksistä ja toimialakohtaisista suhdanteista.

Elinvoimatoimenpiteille on perusteltua määritellä talousarviossa tavoitteet, vastuut ja seuranta. Vaikuttavuutta arvioidaan työpaikkamäärän lisäksi asukkaiden työllisyyden, työttömyyden, muuttoliikkeen, verotettavien ansiotulojen sekä yrityskannan nettokasvun ja työpaikkojen toimialajakauman kehityksen perusteella. Merkittävien elinvoimatoimenpiteiden ja investointien valmistelussa arvioidaan verotulovaikutukset, työttömyysetuuksien kuntaosuuden muutokset, kaupungille aiheutuvat palvelu- ja investointikustannukset sekä muut odotettavissa olevat hyödyt, vaikutusten toteutumisaikataulu ja olennaiset riskit. Tavoitteena on kaupungin talouden kestävä nettovahvistuminen ja elinkeinorakenteen monipuolistuminen. Taloussuunnittelussa mahdollisia tulevia verotulohyötyjä käsitellään perusteltuihin arvioihin nojautuen ja epävarmuudet huomioon ottaen, ei varmoina tuloina.

 Osan valmistelijat talousjohtaja Tapani Hämäläinen,

 vs. elinvoimajohtaja Tanja Sulin ja työllisyysaluejohtaja

 Riikka Hytönen

2.      Strateginen johtaminen ja tiedolla johtaminen

Miten strategiset tavoitteet ja mittaristot kytketään konkreettisiin toimenpiteisiin ja päätöksentekoon?

Äänekosken kaupungin strategiset tavoitteet kytketään päätöksentekoon konkretisoimalla ne strategian toimeenpano-ohjelmissa toimenpiteiksi ja toimenpiteiden toteutumista seuraaviksi mittareiksi. Toimeenpano-ohjelmat päivitetään valtuustokausittain ja hyväksytään valtuustossa.Toimeenpano-ohjelmien toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Tuloskorttitietoja käytetään johtamisen välineenä siten, että poikkeamien syyt analysoidaan ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen ketju strategiasta talousarvioon, toimintaan, seurantaan ja päätöksentekoon.

 Osan valmistelija vs. elinvoimajohtaja Tanja Sulin

Miten tiedolla johtamista, vertailutiedon käyttöä ja raportointia vahvistetaan valtuuston suuntaan?

Vastaus

Tiedolla johtamista on vahvistettu yhtenäistämällä osavuosiraportointia sekä kokoamalla tavoitteiden toteutuminen, talousennusteet, olennaiset muutokset ja riskit samaan raportointikokonaisuuteen. Toimialoilta edellytetään mittaritietojen päivittämistä sekä ennusteiden ja talousarviopoikkeamien selkeää perustelemista.

Kehittämistä tukee Kuntamaisema, kaupungin käyttöön ottama talouden ja toiminnan raportointipalvelu, joka kokoaa kaupungin omia tietoja ja kuntavertailuja johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Palvelu tukee toimialojen talousarviovalmistelua, kustannusten ja poikkeamien seurantaa sekä resurssien kohdentamista. Yhteinen näkymä ja mahdollisuus tarkastella tietoja organisaation eri tasoilla helpottavat kehittämiskohteiden tunnistamista sekä vähentävät erillistä tiedonhakua ja raporttien kokoamiseen tarvittavaa käsityötä.

Lisäksi Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen jäsenkunnille on toteutettu oma raportointiratkaisu talouden ja työllisyyden seurantaan. Kokonaisuus tukee työllisyyspalvelujen kustannusten ja kuntakohtaisen työllisyystilanteen tarkastelua sekä yhteisen tilannekuvan muodostamista.

Vuoden 2027 alusta lähtien päättäjille laaditaan uusi raportointialusta, joka kokoaa talouden toteumatiedot, keskeiset väestö- ja työllisyystiedot sekä palvelukustannusten kuntavertailut kaupungin kehityksen seurantaan ja päätöksenteon tueksi. Tiedot päivittyvät tietolähteiden päivitysrytmin mukaisesti.

 Osan valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen

Miten riskienhallinta integroidaan systemaattisesti osaksi strategiaa, talousarviota ja päätöksentekoa?

Vastaus

Riskienhallinta perustuu valtuuston 11.12.2023 (§ 86) hyväksymään hyvän hallinnon ja johtamistavan ohjeeseen, johon sisältyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje. Sen mukaisesti riskienhallinta on osa strategista johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua sekä päivittäistä toimintaa. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja valvonnasta, kaupunginjohtaja toimeenpanon johtamisesta ja ohjeistamisesta sekä toimialojen johto ja esihenkilöt toteutuksesta omilla vastuualueillaan.

Toimialojen riskit arvioidaan vuosittain  riskienhallintaohjeen mukaisella arviointimenetelmällä. Strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaaville olennaisille riskeille määritellään hallintatoimet, vastuut, aikataulut ja resurssitarpeet, jotka otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Merkittävien investointien, hankkeiden ja toiminnan muutosten päätösvalmistelussa tuodaan esiin vaihtoehtojen olennaiset riskit, taloudelliset vaikutukset ja riskien hallintakeinot.

Riskien ja hallintatoimien toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden raportointia, ja sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä annetaan selonteko tilinpäätöksessä. Systemaattisuutta vahvistetaan käsittelemällä olennaiset riskitason muutokset ja tarvittavat korjaavat toimet tavoitteiden ja talousennusteiden seurannan yhteydessä. Näin riskienhallinta ohjaa ennakoivasti resurssien kohdentamista ja päätöksentekoa eikä jää erilliseksi vuosittaiseksi kartoitukseksi.

 Osan valmistelijat kaupunginjohtaja Matti Tuononen ja

 talousjohtaja Tapani Hämäläinen

3.      Henkilöstö ja hyvinvointi

Miten kaupunginhallitus vähentää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja psykososiaalista kuormitusta sekä seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta?

 Vastaus

Äänekosken kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.3.2026 Työsuojelun toimintaohjelman vuosille 2026 – 2029. Toimintaohjelmassa on kirjattuna toimikautta koskevat tavoitteet työterveys- ja työturvallisuustoiminnalle sekä henkilöstön työkykytoiminnalle. Työsuojelussa laadittava vuosittainen toimintasuunnitelma sisältää lyhyemmän aikavälin tavoitteita. Asetetuissa tavoitteissa onnistumista seurataan työsuojelun toimintakertomuksessa ja henkilöstöraportissa.

Äänekosken kaupungin henkilöstöohjelma on käsitelty kaupunginhallituksessa 27.4.2026. Henkilöstöohjelma määrittää työpaikan yhteisiä periaatteita, tavoitteita ja toimintatapoja henkilöstön johtamiseen, kehittämiseen ja hyvinvointiin. Henkilöstöohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan mm. terveysperusteisten poissaolojen kehitystä seuraamalla. Seurantaa tapahtuu osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Työyksiköissä tehdään vuosittain työn riskien ja vaarojen arviointia, jossa yhtenä osa-alueena on työn psykososiaalisten kuormituksen arviointi. Mikäli havaitaan kuormitustekijöitä, niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi kirjataan aina toimenpide. Lisäksi työterveyshuolto toteuttaa työterveysyhteistyön toimintasuunnitelman mukaisesti työpaikkaselvityksiä.

Vuoden 2026 uusimpien osavuosikatsausten mukaan sairauspoissaolojen määrässä on vähenemistä edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen hallinnassa keskeistä on ennaltaehkäisy, varhainen puheeksi ottaminen sekä selkeät toimintamallit työkyvyn aktiivisessa tukemisessa.

Miten varmistetaan henkilöstön saatavuus, jaksaminen ja johtamisen toimivuus?

 Vastaus

Henkilöstön saatavuutta, jaksamista ja johtamisen toimivuutta voidaan varmistaa vahvistamalla myönteistä työnantajakuvaa, kehittämällä ennakoivaa työkykyjohtamista sekä toteuttamalla vuorovaikutteista johtamiskulttuuria. Edellä mainitut osa-alueet ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa.

Työnantajakuvaan vaikutetaan esimerkiksi sillä, kuinka viestimme kaupungista työnantajana, miten toimimme työyhteisössämme ja millä tavoin kerromme työstämme. Arjen onnistumisia on tärkeää nostaa aktiivisesti esille yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstön pitovoimaa lisäävät mm. kouluttautumis- ja työuramahdollisuudet, työelämän joustot erilaisissa tilanteissa sekä kilpailukykyiset henkilöstöedut. Avoinna oleviin tehtäviin on ollut kuluvana vuonna hyvin osaavia hakijoita.

Työkykyjohtamista toteutetaan mm. aktiivisen tuen toimintamallin kautta. Toimintamalli sisältää työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä tukevia ennakoivia ja reagoivia toimenpiteitä sekä määrittelee toimintamallin toteutumisen kannalta keskeiset vastuut eri toimijoiden osalta. Toimintaa tukee hyvä työterveysyhteistyö.

Esihenkilötyössä onnistumista varmistetaan mm. erilaisilla koulutuksilla sekä työpaikan yhteisillä toimintamalleilla ja ohjeistuksilla. Toimintaa ohjaavat henkilöstöohjelmaan kirjatut yhteiset tavoitteet. Henkilöstön pitovoimaa, jaksamista ja johtamisen toimivuutta seurataan mm. vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn avulla.

Miten epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen nollatoleranssi toteutuu käytännössä?

 Vastaus

Epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen nollatoleranssi toteutuu käytännössä selkeiden prosessien, avoimen viestinnän ja johdonmukaisten toimenpiteiden kautta. Keskeistä on se, että ilmenneet tilanteet käsitellään asianmukaisesti.

Äänekosken kaupungilla on käytössä Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan -toimintamalli. Vuonna 2025 päivitetystä toimintamallista on järjestetty koulutuksia esihenkilöille. Syksyllä 2026 on otettu käyttöön koko henkilöstölle suunnattu sähköinen koulutuskokonaisuus. Koulutusaineisto sisältää aihetta koskevan yleisinfon, kaupungin oman toimintamallin mukaisen prosessikuvauksen sekä oppimistestin. Uuden koulutuskokonaisuuden käyttöönotolla pyritään varmistamaan, että prosessi tulee tutummaksi työntekijöille ja henkilöstöllä on tarvittaessa tiedossa se, kuinka toimia, mikäli kohtaa tai havaitsee epäasiallista kohtelua tai kiusaamista.

Epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen nollatoleranssin toteutumista seurataan osana vuosittain toteutettavaa henkilöstökyselyä. Kyselyn tulosten käsittelyn yhteydessä voidaan samalla ottaa puheeksi voimassa oleva toimintamalli ja prosessi. Asiasta on tärkeää käydä keskustelua, vaikka tuloksissa ei olisi havaittavissa epäasiallista kohtelua. Prosessin noudattaminen ja toteutuminen on yhteinen asia ja jokaisen vastuulla.

  Osan valmistelija vs. henkilöstöpäällikkö Heidi Kovanen

4.      Lapset, nuoret ja hyvinvointi

Miten hyvinvointikertomuksen havainnot (mielenterveys, kiusaaminen, päihteet) ohjaavat konkreettisesti resursointia ja toimenpiteitä?

 Vastaus

Strateginen taso: "Yhteinen Äänekoski" on visio, jossa paikallisten yhteisöjen arjesta nousevaa tietoa kootaan ja hyödynnetään yhteiskehittämisen raaka-aineena. Ilmiötiedon avulla vahvistetaan askel askeleelta asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointia tukevaa yhdessä tekemistä, yhdenvertaisempaa osallisuutta ja vaikuttamista. Kuuntelemme asukkaita ja paikallisia toimijoita, tunnistamme yhdessä hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt, ja muutamme havainnot esityksiksi, päätöksiksi ja konkreettisiksi teoiksi. 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2027-2029 lasten ja nuorten toimenpiteitä määrittävät ennen muuta keskeisiksi haasteiksi tunnistetut ilmiöt: heikentynyt fyysinen kunto ja liikunnallinen aktiivisuus sekä hauras mielen hyvinvointi, osallisuuden kokemus ja tulevaisuususko. Ilmiöt ovat hyvin samankaltaisia koko Keski-Suomessa. Alueellisen hyvinvointisuunnitelman mukaisesti hyvinvointialue, ja muiden kuntien ohella myös Äänekoski, ovat sitoutuneet erityisesti lapsiperheiden varhaisen tuen vahvistamiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Kasvun kompassi -toimeenpano-ohjelman keskeisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kiusaamisen ja väkivallan vastaisten tietoon ja osallisuuteen perustuvien toimintamallien yhteiskehittäminen. 

Tiedon kerääminen ja tiedolla johtaminen: Valtakunnallisesti toteutetaan joka toinen vuosi kouluterveyskysely, joka antaa suuntaa vallitsevista trendeistä. Koulunuorisotyön ja perusopetuksen yhdessä vuosittain toteutettamassa Mitä kuuluu? -kyselyssä oppilaat voivat esittää ratkaisuehdotuksia ajankohtaisiin ilmiöihin. Tänä vuonna pinnalla ovat olleet erityisesti kiusaamisen eri muodot, rasismi tai päihdeilmiöt. Kyselyn tulosten pohjalta toteutettiin tukioppilas- ja oppilaskuntatyöpajoja, jolloin oppilaat pääsivät yhdessä aikuisten kanssa kehittämään toimintaa ja arjen käytäntöjä. Nuorten osallisuus konkreettisten ratkaisujen etsimisessä on jo sinällään heidän toimijuuttaan, tulevaisuustaitojaan ja mielen hyvinvointiaan vahvistavaa. Mitä kuuluu? -kyselyn ja tiedolla johtamisen kehittämisellä pyritään ennakoivaan ja nopeasti ajan ilmiöitä tunnistavaan toimintaan. Pyrimme ketterään toimintakulttuuriin, jonka keskiössä on jatkuva oman toiminnan arviointi ja prosessissa rakentuva tietoon perustuva yhdessä oppiminen. 

Rakenteet konkreettisten toimenpiteiden luomiseen: Erilaisiin ilmiöihin, kuten mielenterveyden haasteisiin, kiusaamiseen tai päihteisiin vastataan pääosin olemassa olevilla resursseilla. Valtakunnallisiin ilmiöihin tarttumiseen on usein tarjolla myös erillishankerahoituksia haettavaksi. Tällä hetkellä opetuspalveluissa on mm. uimataidon vahvistamiseen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liittyvät hankkeet. Kaikissa palveluissa on omat rakenteensa, joissa ajankohtaisia ilmiöitä ja niihin liittyviä toimenpiteitä pohditaan moniammatillisesti. Toimialalla on valmius tarttua ajankohtaisiin ilmiöihin oikea-aikaisesti ja konkreettisesti.  

Varhaiskasvatuksessa ja perhekeskustoiminnassa ehkäisevän työn keskiössä on vanhemmuuden tuki, jota toteutetaan esimerkiksi vanhempainiltojen, erilaisen ryhmätoiminnan ja perhekeskuksen päiväkoteihin jalkautumisen kautta. Yhtenäiskouluilla toimii laajat moniammatilliset yhteistyöverkostot. Kaikissa esi- ja perusopetuksen toimipaikoissa on omat opiskeluhuoltotyöryhmät, joiden toimintaa ohjaa koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltotyöryhmä. Useisiin haasteisiin vastaa ennaltaehkäisevä ja monitoimijainen, yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö. Nuorisotyö toimii myös nuorten vapaa-ajalla edistäen osallisuutta ja monimuotoista ehkäisevää työtä.  

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten kaupunki yhdessä hyvinvointialueen kanssa vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja ja kääntää nuorten pahoinvoinnin kehityksen?

 Vastaus

Äänekosken kaupunki ja Keski-Suomen hyvinvointialue tekevät tiivistä yhdyspintatyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Äänekosken kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2027-2029 tavoitteet ja toimenpiteet asetetaan samansuuntaiseksi alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden kanssa kaikissa väestöryhmissä. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa näkyy käytännössä varhaiskasvatuksessa, perhekeskustoiminnassa, opiskeluhuollossa, nuorisotyössä, säännöllisissä verkostopalavereissa sekä yhteisten palvelu- ja toimintamallien, palvelupolkujen kehittämisessä.  

Verkostorakenteet, kuten opiskeluhuollon ohjausryhmä, Lapset, nuoret ja perheet -foorumi, ehkäisevän työn verkostot ja ilmiökeskustelut sekä ehkäisevän päihdetyön tiimi kokoavat laajasti eri toimijat kehittämään niin palveluita kuin muitakin turvallisten aikuisten verkostoja yhdessä. Ehkäisevän päihde- ja väkivaltatyön suunnitelma päivitetään vuoden 2027 aikana ja siihen liitetään perusopetuksen ehkäisevän päihdetyön vuosikello, jolla rakennetaan ennaltaehkäisyyn jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. 

 Konkreettisesti arjessa: 

• Varhaiskasvatuksessa työskennellään tiiviisti neuvola- ja terapiapalveluiden sekä muiden toimijoiden kanssa lapsen ja perheiden tukemiseksi 

• Perhekeskustoiminnassa on paljon työparityöskentelyä kaupungin varhaisen tuen ohjaajan ja hyvinvointialueen perhekeskuskoordinaattorin kesken 

• Kouluilla yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä tehdään työparina tai tiiminä opiskeluhuollon ja kunnan toimijoiden kesken 

• Kaikissa palveluissa erilaiset verkostopalaverit ja työryhmät, esim. opiskeluhuollon ohjausryhmä, kokoavat eri toimijat yhteen. 

• Edellä mainitut vahvistavat ennaltaehkäisevää toimintaa, samoin lisäävät tietoisuuta toistemme palveluista, jotta osataan neuvoa ja ohjata. 

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten nuorisovaltuuston näkemykset näkyvät konkreettisina päätöksinä ja parannuksina nuorten arjessa?

 Vastaus

Nuorisovaltuusto on ohjaajiensa kanssa valmistellut seuraavan vastauksen:  

• Nuorisovaltuusto on mukana kaupungin päätöksentekoelimissä ja nuorilla on mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä päätöksentekoon läsnäolo- ja puheoikeuden myötä.  
• Nuorisovaltuustolta kysytään nuoriin liittyvistä asioista myös ajoittain päättäjien ja päätöksentekoelimien toimesta, esim. kaupungin strategiset asiakirjat ja suunnitelmat. 
• Nuorisovaltuusto on ollut mukana vaikuttamassa osallistavan budjetoinnin käytön priorisoinnissa.  
• Nuorisovaltuusto on saanut läpi suoran aloiteoikeuden kaupunginvaltuustoon ja esimerkiksi nuorisovaltuuston ajatus nuorten hengailupaikasta keskustaan on konkretisoitumassa osittain yhteisenä esiintymislavan ja hengailupaikan kokonaisuutena.

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten perhekeskustoimintaa kehitetään (viestintä, saavutettavuus, yhteistyö, resurssit)?

 Vastaus

 Viestintä 

• Useita eri viestintäkanavia on käytössä; Instagram, Facebook, kaupungin ja hyvinvointialueen nettisivut, hyvinvointialueen Chat-palvelu, infonäytöt, digitaalinen ja paperinen esite.  
• Toisten julkaisuja toiminnasta ja palveluista jaetaan omissa kanavissa. 
• Eri ammattilaisille (yhteistyö verkostot) ja perheille markkinoidaan suoraan toimintaa: jalkaudutaan ammattilaisten ja perheiden luo, esim. toimintaryhmät, päiväkotikiertueet, puistot, tapahtumat, kirjastot jne. 
• Esteellisyys on huomioitu viestinnässä, esimerkiksi nettisivujen ääniviestien muodossa. 
• Perhekeskus- ja nuorisopalvelut -yksikössä on some-/viestintäsuunnitelma, sekä some-tiimi, joka kehittää viestintää. 
• Kaupungin viestintäpäällikkö tukee perhekeskuksen viestintää. 

 Saavutettavuus 

• Saavutettavuus on yksi toiminnan ydinarvoista. Saavutettavuus perhekeskustoiminnassa tarkoittaa sitä, että kaikki lapsiperheet voivat osallistua, saada tukea ja käyttää palveluita yhdenvertaisesti riippumatta heidän toimintakyvystään, taustastaan, asuinpaikastaan tai elämäntilanteestaan.  
• Tavoitteena on luoda ilmapiiri, johon jokainen perhe kokee olevansa tervetullut.  
• Kohtaamispaikkoihin (kuten perhekahviloihin ja avoimiin leikkitoimintoihin) voi tulla ilman ajanvarausta, lähetettä tai diagnooseja.  
• Palvelua ja neuvontaa tarjotaan verkkosivujen lisäksi chatin, videovastaanottojen ja puhelimen välityksellä. 
• Perhekeskus Kerkän tilat on alun alkaen suunniteltu perhekeskustoimintaan ja niin, että niissä pääsee liikkumaan helposti pyörätuolilla, lastenrattailla ja muilla apuvälineillä. 
• Selkeät opasteet helpottavat suunnistamista. Lisäksi huomioidaan tilojen akustiikka ja valaistus, mikä on tärkeää esimerkiksi aistiyliherkille lapsille ja aikuisille. 
• Alueellinen saavutettavuus turvataan verkostomaisella toiminnalla, sekä jalkautumalla eri asuinalueille, sekä perheille tärkeisiin ympäristöihin. 

 Yhteistyö 

• Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi:  

• Ryhmä- ja vastaanottotoiminnassa työparina työskentelee kaupungin ja hyvinvointialueen työntekijät. 
• Yhdistykset tuottavat toimintaa perhekeskus Kerkän tiloissa. 
• Erityispalvelut jalkautuvat perhekeskus Kerkkään. 

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten nuoret otetaan aiempaa paremmin huomioon, mukaan uudistamaan kaupunkimme pito- ja vetovoimatekijöitä nykyistä paremmiksi?

 Vastaus

Nuoret otetaan aiempaa paremmin huomioon kaupungin pito- ja vetovoiman kehittämisessä hyödyntämällä koulujen ja oppilaitosten kautta toteutettavia kyselyitä, kuten Kouluterveyskyselyä ja Mitä kuuluu? -kyselyä. Näin peruskouluikäisten nuorten näkemykset ja tarpeet saadaan entistä vahvemmin mukaan päätöksentekoon ja toimenpiteisiin. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan myös kehittämällä nuorisovaltuuston roolia ja osallistumismahdollisuuksia kaupungin suunnittelussa ja päätöksenteossa. 

Harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita kehitetään nuorten esittämien toiveiden ja tarpeiden pohjalta, jotta palvelut vastaavat paremmin heidän arkeaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Lasten ja nuorten toiveita kartoitetaan systemaattisesti mm. Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa.  

Kaupunki tukee nuorten sujuvaa siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle vahvistamalla nivelvaiheen yhteistyötä. Toimivat tiedonsiirtokäytännöt, tiivis yhteistyö TUVA-koulutuksen kanssa sekä opiskelumahdollisuudet aikuisten perusopetuksessa auttavat ehkäisemään koulutuksen keskeytymistä ja vahvistavat nuorten osallisuutta, hyvinvointia sekä kiinnittymistä opintoihin ja kotikaupunkiinsa. Kaupungissa on otettu käyttöön tiedonsiirtolomake, jolla pedagoginen tieto siirtyy oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle (lukioon ja POKElle). Äänekosken kaupunki ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto ovat sopineet TUVA-koulutuksen toteuttamisesta yhteistyössä siten, että opiskelijoille voidaan rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja hyödyntäen POKEn, perusopetuksen, lukion ja nuorten valmennuspalvelujen osaamista. Oppivelvollisille järjestetään aikuisten perusopetusta Koulunmäen yhtenäiskoulun tiloissa. 

Maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten osallisuutta sekä hyvinvointia vahvistetaan mahdollistamalla oman äidinkielen opetus osana koulutuspolkua. 

Näillä toimilla nuorten ääni kuuluu aiempaa vahvemmin kaupungin kehittämisessä, ja heidän tarpeensa huomioidaan entistä paremmin vetovoimaisen ja hyvinvoivan Äänekosken rakentamisessa.

Nuorisovaltuuston esiin nostamia kehittämiskohteita ovat kohtuuhintaiset opiskelija-asunnot, työ- ja kesätyömahdollisuudet, joukkoliikenneyhteydet Jyväskylään, korkeakouluyhteistyö, paluumuuttoa tukevat palvelut sekä säännölliset nuorten ja päättäjien kohtaamiset. Näitä havaintoja hyödynnetään kaupungin pito- ja vetovoimatyössä. 

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

5.      Työllisyys ja elinvoimapalvelut

Miten työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja yhdenvertaisuutta parannetaan?

Vastaus

Työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta parannetaan selkeyttämällä Äänekosken kaupungin oman työllisyyspalvelun ja Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen työnjako sekä muodostamalla yhteinen asiakaslähtöinen palvelupolku. Seurantaa vahvistetaan siirtymällä suoritemittareista työllistymiseen, työttömyysjaksojen lyhenemiseen, työssä pysymiseen ja asiakkaan tilanteessa tapahtuvaan muutokseen. Tulosperusteisen hankinnan käyttöönotolla tavoitellaan kustannustehokkuutta työllisyysalueen toimintana. Yhdenvertaisuus varmistetaan kuntakohtaisilla lähipalveluilla sekä seuraamalla palveluun pääsyä, odotusaikoja ja tuloksia kunnittain ja asiakasryhmittäin.

Miten varmistetaan, että aiemmin tunnistetut riskit eivät realisoidu uudelleen?

 Vastaus

Aiemmin tunnistettujen riskien uusiutuminen estetään ajantasaisella resurssi-, talous-, palvelujono- ja riskiseurannalla, selkeillä vastuilla ja yhteisesti asetetuilla tavoitteilla sekä tarvitessa tehdään korjaavia toimenpiteitä vuoden aikana.

  Osan valmistelijat vs. elinvoimajohtaja Tanja Sulin ja

  työllisyysaluejohtaja Riikka Hytönen

6.      Konserniohjaus ja omistajapolitiikka

Miten konserniohjausta vahvistetaan siten, että tavoitteet ovat selkeitä, toiminta taloudellisesti kestävää ja riskit hallinnassa?

 Vastaus

Konserniohjausta vahvistetaan tekemällä omistajaohjauksesta systemaattisempaa, ennakoivampaa ja yhtiökohtaisempaa. Valtuuston hyväksymät omistajapoliittiset linjaukset viedään yhtiötasolle määrittelemällä vähintään Äänekosken Energia Oy:lle, Proavera Oy:lle, Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:lle, Äänekosken Kehitys Oy:lle ja Ääneseudun Asunnot Oy:lle selkeä omistajan tahtotila sekä mitattavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Niiden toteutumista seurataan suunnitelmallisella raportoinnilla. Yhtiöiden taloudellista asemaa, investointeja, rahoitusta ja keskeisiä riskejä seurataan säännöllisesti, ja poikkeamiin puututaan ennakoivasti.

Konserniohjauksen vahvistamiseksi konserniyhtiöiden seuranta on otettu osaksi kaupunginhallituksen kokousasioita, jolloin asioiden käsittely kaupunginhallituksessa on ajantasaista ja omistaja pystyy välittömästi ja toimivaltaisesti antamaan omistajaohjausta käsiteltäviin aiheisiin. Yhtiöiden tilanteita käsitellään säännöllisesti ja erityistä huomiota kohdistetaan yhtiöihin, joissa on taloudellisia haasteita, merkittäviä investointeja tai muita omistajan kannalta olennaisia riskejä. Kaupunginhallitukselle muodostetaan näin nykyistä ajantasaisempi kokonaiskuva koko konsernin taloudesta, tavoitteiden toteutumisesta ja riskeistä.

Osan valmistelijat kaupunginjohtaja Matti Tuononen,

talousjohtaja Tapani Hämäläinen ja

hallintojohtaja Henriikka Mäkelä

7.      Toimialojen ohjaus ja palveluiden vaikuttavuus

Miten varmistetaan, että kulttuuri- ja liikuntapalvelujen vaikuttavuus on mitattavaa?

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää selkeitä tavoitteita, mittareita ja seurantaa. Koko toimialan tavoitteita ohjaavat vuoteen 2028 asti kulttuuri- ja liikuntaohjelman neljä kärkitavoitetta, jotka ovat: 1. Kulttuuri- ja liikuntatoimi terveellisten, turvallisten ja viihtyisän elinympäristön, elävän keskustan ja aktiivisten kylien kehittäjänä, 2. Kulttuuri ja liikuntatoimi monipuolisten harrastus- kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan vahvistajana, 3. Kulttuuri- ja liikuntatoimi elinikäisen kehittymisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajana sekä  4. Kulttuuri- ja liikuntatoimi kulttuuri- ja liikuntatilojen ja alueiden kehittäjänä. Vuosittain toimiala edistää talousarvionsa puitteissa kulttuuri- ja liikuntaohjelman kärkitavoitteiden toimenpiteitä niiltä osin, kuin ne ovat kesken tai jatkuvaa toimintaa. Kulttuuri- ja liikuntatoimella on talousarvioon määritelty lisäksi toimialakohtaisia tavoitteita, jotka täydentävät kulttuuri- ja liikuntaohjelman tavoitteita. Tavoitteet on johdettu Tea-viisari kyselyn pohjalta.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen vaikuttavuuden osalta on määritelty tuloskortissa olevat mitattavat määrälliset tavoitteet. Laadullinen vaikuttavuus edellyttää muun muassa tarkastelua asiakaskokemuksesta, koetusta hyvinvoinnista ja palveluiden saavutettavuudesta. Näiden kerääminen varmistetaan esimerkiksi palautekyselyillä paikan päällä tai tapahtumaan osallistuneilta jälkikäteen. Laadullista vaikuttavuutta tarkastellaan muun muassa Äänekosken kaupungin kuntalaiskyselyissä. Samoja asioita kysytään säännöllisesti, joten vaikuttavuuden mitattavuus on tältä osin varmistettu. Vaikuttavuuden arvioinnissa seurataan myös yhteistyötahojen, kuten seurojen ja järjestöjen, tietoja ja näkemyksiä kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Tietoja kerätään monista eri lähteistä, kuten liikuntapalveluiden omilla järjestökyselyillä tai toiminta-avustushaun yhteydessä kerättävät tiedot seurojen ja järjestöjen toiminnasta ja yhteistyöstä. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tietojen raportointia kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle on kehitetty lisäämällä mm. osavuosikatsaukset osaksi lautakunnan asioita.

Osan valmistelija vs. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen

Miten varmistetaan, että tilaverkon riskit hallitaan ennakoivasti?

Kiinteistöjen kuntoa ja korjaustarpeita seurataan jatkuvasti yhteistyössä kiinteistönhoitokumppanin kanssa. Tietoa saadaan kiinteistönhoidosta, käyttäjiltä, huolloista ja tarkastuksista sekä tarvittaessa kuntotutkimuksista.

Puutteet arvioidaan vakavuuden mukaan. Turvallisuuteen, terveellisyyteen tai rakennuksen käyttöön vaikuttavat ongelmat hoidetaan ensin. Muut korjaukset ajoitetaan kunnossapitoon tai investointeihin määrärahojen mukaan.

Korjausten lisäksi on arvioitava tilojen tarve ja käyttöaste. Vähäisessä käytössä olevat, suuria korjauksia vaativat rakennukset ovat kaupungille taloudellinen riski. Niiden tulevasta käytöstä tai niistä luopumisesta tarvitaan päätöksiä.

Kaikkia riskejä ei voida ennakoida. Niiden vaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää kunnon seurannalla, kunnossapidolla ja ajoissa tehtävillä tilaratkaisuilla.

 Osan valmistelija tekninen johtaja Tommi Rautjärvi

Miten varmistetaan, että säästötoimet eivät heikennä palvelujen laatua tai henkilöstön jaksamista?

Vastaus

Kulttuuri- ja liikuntatoimen osalta säästötoimet näkyvät kuntalaisten arjessa eri tavoin. Talouden tasapainottamistoimenpiteissä on esimerkiksi kalustomäärärahoihin ja kirjastojen aineistomäärärahoihin liittyviä säästöjä. Käyttötalouden määrärahojen supistaminen näkyy palveluiden ja olosuhteiden laadussa sekä tarjonnassa. Muutokset kulttuuri- ja liikuntatoimen myöntämissä avustusmäärärahoissa edellyttävät toimenpiteitä ja sopeuttamista myös määrärahoja hakevilta ja saavilta tahoilta. Näin ollen säästötoimenpiteillä on aina vaikutusta palvelujen laatuun toimintojen järjestämisen resursoinnin kautta. Nykyisillä säästötoimenpiteillä ei ole suoria vaikutuksia henkilöstön jaksamiseen. 

Kaupunkirakennepalveluissa säästöjä haetaan ensisijaisesti muuttamalla toimintatapoja, tehostamalla tilojen käyttöä sekä tarkastelemalla kunnossapitoa ja palvelutasoa. Tavoitteena on minimoida vaikutukset päivittäiseen toimintaan.

Vuoden 2027 suunnittelussa lähtökohtana on, ettei vapautuvia tehtäviä täytetä. Siksi tehtävät ja työnjako on arvioitava uudelleen: kaikkea nykyistä työtä ei voida siirtää jäljelle jäävälle henkilöstölle.

Esihenkilöt seuraavat työmäärää, henkilöstön jaksamista ja palvelujen toimivuutta. Jos säästöt lisäävät kuormitusta liikaa tai häiritsevät palveluja, toimintaa ja tehtävien tärkeysjärjestystä arvioidaan uudelleen.

Talouden tasapainottaminen edellyttää myös palvelutasoa koskevia valintoja. Ensisijaisesti turvataan lakisääteiset tehtävät, turvallisuus ja kaupungin toiminnalle välttämättömät palvelut.

Opetus- ja kasvatuspalveluja sopeutetaan palvelutarpeeseen, jota tarkastellaan kunkin palvelun käyttäjien määrän mukaan. Tasapainotusohjelmassa olevat säästöt ovat siis pääosin sopeutumista oppilas- ja asiakasmäärän laskuun, jolloin palvelutaso ei merkittävästi heikkene. Ratkaisut sisältävät myös uusien toimintatapojen ja -välineiden ottamista käyttöön, esim. varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän vaihtaminen. Uudet ratkaisut vaativat henkilöstön kanssa keskustelua, koulutusta ja vahvaa esihenkilötyötä.

Osan valmistelijat vs. kulttuuri- ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen, tekninen johtaja Tommi Rautjärvi ja 2

työllisyysaluejohtaja Riikka Hytönen

Miten ympäristötoimialan resurssit ja ohjaus vastaavat kasvaviin velvoitteisiin?

Vastaus

Ympäristötoimen resurssit ja ohjaus ovat toistaiseksi mahdollistaneet kasvaviin velvoitteisiin vastaamisen siten, että lakisääteiset lupa-, valvonta- ja viranomaistehtävät on hoidettu pääasiassa ilman merkittäviä käsittelyviiveitä. Viime vuosina on lisäksi onnistuttu vähentämään aiemmin kertynyttä valvontavelkaa.

Kasvaviin velvoitteisiin on vastattu erityisesti toiminnan priorisoinnilla sekä riskiperusteisen valvonnan kehittämisellä. Valvontaresursseja on kohdennettu ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiin kohteisiin.

Ympäristöasioiden kytkentää kaupungin strategian ja toimenpano-ohjelmien tavoitteisiin on vahvistettu.

Työmäärää ovat lisänneet mm. lainsäädännön muutokset, ilmastotyö sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen liittyvät tehtävät. Erityisesti vuonna 2025 voimaan tullut rakentamislaki sekä siihen myöhemmin tehdyt korjaukset ja tarkennukset ovat lisänneet valmistelu-, tulkinta-, neuvonta- ja kehittämistyötä. Myös rakennetun ympäristön valvonnassa vireillä olevat hallintopakkoasiat sitovat merkittävästi asiantuntijaresursseja, ja niiden valvonta vaatii edelleen pitkäjänteistä työskentelyä.

Lähivuosien merkittäviä kokonaisuuksia ovat luonnonsuojeluohjelman valmistelu sekä ilmastotyön toimenpiteiden edistäminen. Erityisesti päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä konkreettisempia toimenpiteitä koko kaupunkiorganisaatiossa.

Ympäristötoimen resursseilla pystytään vastaaman nykyisiin lakisääteisiin vaatimuksiin, mutta kehittämisasioiden edistäminen, vaatimuksien kasvaminen ja uusien tehtävien lisääntyminen korostavat tarvetta seurata resurssien riittävyyttä jatkuvasti.

 Osan valmistelija ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen

8.      Varautuminen ja kriisienhallinta, riskienhallinta ja tietoturva

Miten häiriötilanteiden johtaminen ja varautuminen on ajantasaista, testattua ja konsernitasolla yhteensovitettua?

Vastaus

Kaupunginhallitus ohjaa ja seuraa varautumisen kehittämistä siten, että kaupungin ja konserniyhteisöjen valmius- ja jatkuvuussuunnitelmat, johtamisvastuut sekä viestintä- ja tilannekuvakäytännöt muodostavat yhteensopivan kokonaisuuden.

Kaupungin varautuminen perustuu päivitettyihin valmiussuunnitelmiin, kriisiviestintäohjeisiin sekä häiriötilanteiden johtamisjärjestelmään, jossa on määritelty johtovastuut, johtokeskustoiminta, hälyttämisperusteet ja toimialojen tehtävät. Varautuminen on organisoitu koko konsernin tasolla siten, että kaupungin yleistä valmiussuunnitelmaa täydentävät toimialojen, yksiköiden ja konserniyhteisöjen omat suunnitelmat.

Suunnitelmien ajantasaisuutta arvioidaan säännöllisesti sekä toimintaympäristön muuttuessa. Pitkäkestoisia häiriötilanteita varten kaupungilla on käytössään jatkuvasti toimiva johtoryhmä ja miehitetty johtokeskus. Valmiutta testataan säännöllisissä harjoituksissa, kuten vuoden 2026 valmiusharjoituksessa (LVV26), johon osallistui kaupungin johto ja keskeiset toimijat. Kaupunki osallistuu aktiivisesti myös maakunnalliseen varautumisyhteistyöhön sekä alueen teollisuustoimijoiden harjoituksiin.

Konsernitason yhteensovittamista tukee säännöllinen yhteistyö tytäryhteisöjen, pelastuslaitoksen, hyvinvointialueen, poliisin, Puolustusvoimien, elinvoimakeskusten ja muiden viranomaisten kanssa. Harjoituksissa arvioidaan sekä toimintavalmiutta että eri toimijoiden yhteistyön toimivuutta, ja havaintojen perusteella suunnitelmia päivitetään jatkuvasti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että varautuminen perustuu päivitettyihin valmiussuunnitelmiin, säännöllisiin harjoituksiin, konsernitasoiseen ohjaukseen sekä laajaan viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöhön, mikä tukee häiriötilanteiden johtamisen ajantasaisuutta ja toimintakykyä.

Osan valmistelijat kaupunginjohtaja Matti Tuononen,

talousjohtaja Tapani Hämäläinen ja ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen

Miten tietoturva ja tietosuoja varmistetaan riskiperusteisesti ja riittävin resurssein?

Vastaus

Tarkastuslautakunnalle aiemmin annetuissa vastauksissa kuvatulla tavalla tietoturva- ja tietosuojariskit ovat osa kaupungin kokonaisriskienhallintaa. Suojausta ylläpidetään muun muassa monivaiheisella tunnistautumisella, tietoturvapäivityksillä, varmuuskopioinnilla ja palautusten testaamisella. Toimintavalmiutta vahvistetaan arvioinneilla, harjoituksilla sekä henkilöstön vuosittaisella tietoturva- ja tietosuojakoulutuksella. Tietosuojavastaava ja tietosuojaryhmä tukevat henkilötietojen käsittelyn arviointia ja poikkeamien käsittelyä.

Riskien seuranta perustuu tietohallinnon, toimialojen ja palveluntuottajien havaintoihin. Merkittävät riskit ja vakavat poikkeamat raportoidaan johdolle, ja poikkeamien käsittely kootaan vuosittaiseen tietotilinpäätökseen. Kokonaisuutta vahvistetaan yhtenäistämällä käyttöoikeushallintaa sekä kokoamalla kaupungin ja konserniyhteisöjen keskeiset riskit ja hallintatoimet selkeämmin päätöksenteon tueksi. Toimenpiteet priorisoidaan palvelujen kriittisyyden ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvien riskien perusteella, koska kaikkia riskejä ei voida poistaa.

Tietohallinnon resursseja on vahvistettu ICT-tukihenkilön rekrytoinnilla. Tämä ei kuitenkaan yksin ratkaise ennakoivan kehittämisen resurssitarpeita. Talousarviovalmistelussa arvioidaan henkilöstön, osaamisen, järjestelmien uudistamisen ja asiantuntijapalvelujen tarve suhteessa riskeihin ja lakisääteisiin velvoitteisiin. Keskeisille kehittämistoimille määritellään vastuut, aikataulut ja kustannukset, ja mahdolliset resurssivajeet tuodaan päätettäväksi. Näin resursoinnin lähtökohtana ovat palvelujen jatkuvuus ja henkilötietojen suoja, eivät pelkästään nykyiset määrärahat.

Osan valmistelijat talousjohtaja Tapani Hämäläinen,

tietohallintopäällikkö Juha Kärkkäinen ja tietosuojavastaava Ilkka Tarvainen

Miten kaupunki varmistaa, että koko organisaation varautuminen ja kriisinhallinta vastaavat nykyistä toimintaympäristöä ja Kuntaliitto suosituksia siten, että valmiussuunnitelmat ovat ajantasaiset, riskienhallinta systemaattista, henkilöstön osaaminen riittävää sekä varautumisen toimivuutta testataan säännöllisesti koko kaupunkikonsernin tasolla?

Vastaus  

Kaupunki varmistaa varautumisen ja kriisinhallinnan ajantasaisuuden osana normaalia johtamista, riskienhallintaa ja konserniohjausta. Varautumisen perustana on kaupunginhallituksen 2.3.2026 (§ 46) hyväksymä valmiussuunnitelman yleinen osa, jonka toimeenpanossa hyödynnetään Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden tietopaketin periaatetta.

Kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan lisäksi toimialoilla, yksiköillä ja konserniyhteisöillä on omat valmius- ja jatkuvuussuunnitelmansa. Varautumisessa huomioidaan myös konserniyhteisöt, ulkoistetut palvelut sekä yhteistyö viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Hallintosäännön liitteen mukaan suunnitelmat tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa sekä aina toimintaympäristön olennaisesti muuttuessa. Käytännössä toimialasuunnitelmia on päivitetty myös vuonna 2026.

Riskienhallinta on osa kaupungin vuosittaista johtamis- ja talousprosessia. Riskejä arvioidaan toimialoittain, konserniyhteisöittäin ja koko kaupungin tasolla, ja merkittäville riskeille määritellään hallintatoimet, vastuuhenkilöt sekä seuranta. Toimialojen havainnot kootaan kaupungin yhteiseen riskikuvaan osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa.

Henkilöstön osaamista ylläpidetään perehdytyksellä, tehtäväkohtaisella koulutuksella ja säännöllisillä yhteisharjoituksilla, joissa testataan johtamista, viestintää ja kriittisten palvelujen jatkuvuutta. Harjoituksissa ja arvioinneissa havaituille puutteille määritellään korjaavat toimet, vastuut, aikataulut ja resurssitarpeet. Konsernitason valmiuden osoittamista ja seurantaa vahvistetaan raportoimalla keskeisistä havainnoista ja toimenpiteiden etenemisestä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle salassapitovaatimukset huomioon ottaen. Vuoden 2026 tilannekuvan mukaan kaupunki pitää konserniyhtiöiden kanssa varautumisen yhteistyöpalavereita kaksi kertaa vuodessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungin varautuminen perustuu ajantasaisiin suunnitelmiin, systemaattiseen riskienhallintaan, henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen sekä säännölliseen harjoitteluun, joiden avulla varmistetaan toimintakyky muuttuvassa turvallisuusympäristössä.

Osan valmistelijat kaupunginjohtaja Matti Tuononen,

talousjohtaja Tapani Hämäläinen ja ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen

9.      Osallisuus, arviointi ja yhteistyö

Miten kaupunginhallitus hyödyntää vertaisarviointia ja vastaa tarkastuslautakuntaverkoston havaintoihin?

Vastaus

Kaupunginhallitus pitää kuntien välistä vertaisarviointia hyödyllisenä keinona tunnistaa hyviä käytäntöjä ja toiminnan kehittämiskohteita. Tarkastuslautakuntaverkoston yhteisarvioinnissa esiin nostetut havainnot käsitellään osana kaupungin toiminnan, palvelujen ja johtamisen kehittämistä.

Vuoden 2025 yhteisarvioinnissa esitetyt lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämistä koskevat havainnot saatetaan opetus- ja kasvatustoimialan tietoon.

Osan valmistelijat opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen ja hallintojohtaja Henriikka Mäkelä

Miten osallisuus (erityisesti nuoret) kytkeytyy aidosti päätöksentekoon?

Vastaus

Nuorten osallisuus kytkeytyy Äänekoskella päätöksentekoon nuorisovaltuuston ja sen toimielinedustuksen, osallistavan budjetoinnin, oppilaskuntatoiminnan, kyselyiden sekä erilaisten suunnittelu- ja kehittämisprosessien kautta. Erityisesti nuorisovaltuuston lausuntomenettelyä sekä nuorisovaikutusten arviointia merkittävissä nuorten elämään vaikuttavissa päätöksissä sekä osallistumisesta saatavaa vaikutusviestintää on syytä vahvistaa. Tavoitteena on, ettei nuorten osallisuus ole vain kuulemista, vaan näkyvä osa valmistelua, päätöksentekoa ja vaikutusten seurantaa.

 Osan valmistelijat opetus- ja kasvatusjohtaja Niina

 Rautanen ja vs. elinvoimajohtaja Tanja Sulin

Miten kaupunginhallitus varmistaa, että talouden tasapainottaminen, strategian toteuttaminen, henkilöstön hyvinvointi ja kuntalaisten palvelut voidaan turvata samanaikaisesti muuttuvassa ja kiristyvässä toimintaympäristössä?

Vastaus

Kaupunginhallitus sovittaa talouden tasapainottamisen ja strategian toteuttamisen yhteen talousarvion ja taloussuunnitelman kautta. Tasapainottamissuunnitelman toimenpiteet ja investoinnit priorisoidaan kaupungin rahoituskyvyn, muuttuvien palvelutarpeiden ja pitkän aikavälin vaikutusten perusteella. Tavoitteena ovat pysyvät toimintatapojen ja rakenteiden uudistukset, eivät pelkästään lyhytaikaiset menoleikkaukset. Suuri osa sopeuttamisesta tapahtuu luonnollisen palvelutarpeen laskemisen seurauksena, jolloin palvelutaso ei merkittävästi laske. Muutosten talous-, palvelu- ja henkilöstövaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ja valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan työn organisoinnilla, osaamisen kehittämisellä ja työkyvyn varhaisella tuella.

Taloutta, strategisten tavoitteiden toteutumista, palvelujen saatavuutta ja laatua sekä henkilöstön kuormitusta ja sairauspoissaoloja seurataan rinnakkain. Haitallisiin vaikutuksiin reagoidaan tarkistamalla toimenpiteiden sisältöä, aikataulua tai resursointia ja viemällä tarvittavat muutokset toimivaltaisten toimielinten päätettäviksi. Kaikkia nykyisiä toimintamalleja tai investointiaikatauluja ei voida säilyttää muuttumattomina, mutta lakisääteiset velvoitteet ja henkilöstön turvalliset työolot on turvattava. Kestävä talous luo perustan palvelujen ja hyvinvoinnin pitkäjänteiselle turvaamiselle.

  Osan valmistelijat talousjohtaja Tapani Hämäläinen ja

  opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Keski-Suomen tarkastuslautakuntien puheenjohtajaverkoston kysymykset:

Miten hyvinvointialue ja Äänekosken kaupunki parantavat perhekeskuksen viestintää ja tunnet­tuutta arjen ympäristöissä?

Vastaus

Ks. kohdan neljä kysymys ”Miten perhekeskustoimintaa kehitetään (viestintä, saavutettavuus, yhteistyö, resurssit)?”

 vastaus, alakohta ”viestintä.  

 Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten hyvinvointialue ja Äänekosken kaupunki parantavat perhekeskuksen seinätöntä (verkos­tomaista) toimintamallia ja jalkautuvaa toimintaa (toimintaa arjen ympäristöissä kuten päiväko­deissa ja kouluissa)?

Vastaus

Vanhemmuutta tuetaan perhekeskuksen ja perusopetuksen yhteistyönä Kerkän tiloissa kehittämällä perhekeskuksen tukipysäkkitoimintaa ja jalkauttamalla opiskeluhuollon ohjeita yhteistyössä koulukuraattorin kanssa. Vanhempien jaksamista tuetaan lisäämällä perheliikuntaa perhekeskuksen kautta (Pomppula-toiminta), yhteistyössä liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä srk ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (yhteisövaikuttavuus). 

 Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten ja missä laajuudessa hyvinvointialueella ja Äänekosken kaupungilla on tahtoa laajentaa palveluja eri ikäryhmille, miksi?

Vastaus

Hyvinvointialueen puolesta emme voi vastata. Äänekosken kaupungin perhekeskuksen voimavaroilla edistetään ylisukupolvista työtä yhdessä yhteistyökumppaneiden kuten hyvinvointialueen, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Perhekeskus toimii myös enenevästi seinättömänä ja jalkautuu myös kyläkuntiin. Väestön ikääntyessä ja lasten ikäluokkien pienentyessä toimintaa on luonteva ajatella sukupolvien välisenä, yhteisöllisyyttä vahvistavana siteenä, joka konkretisoituu vaikkapa ikäihmisten ja lapsiperheiden yhteisinä hetkinä.

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten perhekeskusverkoston toimijoiden roo­leja ja vastuita aiotaan täsmentää ja koordinaa­tiota vahvistaa?

Vastaus

• Tunnistetaan, kehitetään ja ylläpidetään yhteistyörakenteita, kuten maakunnallinen yhteisövaikuttavuus- ja perhekeskusverkostotyön ohjausryhmä, paikalliset ja alueelliset perhekeskustoiminnan ohjausryhmät. 
• Työparityötä (kaupunki, hyvinvointialue, seurakunta, yhdistykset, vapaaehtoiset jne.) jatketaan ja kehitetään edelleen. 
• Lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken (neuvola, varhaiskasvatus, sosiaalipalvelut) täsmäasiakastyöllä, kohdentaen työtä opetuksen ja kasvun palveluissa havaittuihin ”turvallista aikuista” kaipaaviin lapsiin ja perheisiin, sekä elämäntapoihin ja arjen sujumiseen liittyen. Täsmäasiakastyö aloitetaan varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen yhteistyön vahvistamisella tarpeen mukaista elämäntapaohjausta varhaiskasvatuksessa oleville perheille, sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan informointi – rakennetaan toimintapa ja pysyvät käytännöt. 

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten palvelujärjestelmän yhteensovittamista on tehty ja perhekeskuksen toimintoja ja palve­lujen päällekkäisyyksiä kuntien kanssa vähennet­ty sekä voimavaroja yhdistetty?

Vastaus

Perhekeskus toimii toimi- ja organisaatiorajat ylittävänä ekosysteeminä, jossa kunnan, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoistoimijoiden osaaminen yhdistyy. Tavoitteena on rakentaa yhteinen toimintakulttuuri, jossa tieto, tuki ja palvelut ovat saavutettavia ilman hallinnollisia raja-aitoja. 

Konkreettisia esimerkkejä: 

• Päällekkäisyyksien poistamiseksi neuvolan ensisynnyttäjien kotikäynnit ja varhainen perhetyö on siirretty hyvinvointialueen vastuulle kokonaisuudessaan.  
• On käynnistetty työparityö kaupungin varhaisen tuen ohjaajan ja Hyvinvointialueen perhekeskuskoordinaattorin kanssa. 
• Äänekosken Pyydä apua nappi- ja perhekeskuksen chat -palvelu on lopetettu hyvinvointialueen Pyydä apua -napin ja -chatin aloittaessa. 

Hyvinvointialueuudistuksen jälkeisessä toimintaympäristössä päällekkäisen ja siiloutuneen työskentelyn sekä eri toimijoiden lakisääteisten tehtävien hoidon rajasta on syytä käydä jatkuvaa vuoropuhelua, jotta kukin organisaatio voi keskittyä tuottamaan laadukkaita palveluita sekä tarjoamaan omaa osaamistaan yhteistyöhön muiden kanssa.

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Miten paikalliset erityispiirteet ja palvelutarpeet on huomioitu perhekeskusverkostossa? Miten ratkaisuihin on päästy?

Vastaus

• Maahanmuuttajat: kotoutumispalveluiden tuottamaa maahanmuuttoneuvontaa on tarjolla säännönmukaisesti perhekeskuksella. 
• Lapsiperheköyhyys: Vähävaraisten lasten harrastustoiminnan tuki perhekeskuksen kautta. 
• Kasvatukselliset haasteet: Perhekeskuksen kautta järjestetään ryhmätoimintaa, kuten nuorten äitien ryhmä, vanhempana vahvemmaksi ryhmä, nepsypiirteisten lasten vanhempien ryhmä, tukipysäkit ajanvarauksella, parisuhteen huoltoasema, sekä kriisikeskus Mobilen jalkautuva työ. 
• Yksinäisyys ja ulkopuolisuus: Avoin ryhmä- ja kohtaamispaikkatoiminta. 

Miten palveluohjausta ja sisääntuloväylää (yh­den luukun periaatetta) on selkiytetty?

Vastaus

Keski-Suomen hyvinvointialueella on käytössään perheiden, nuorten ja aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelu. Neuvontanumero palvelee kaikkia keskisuomalaisia lasten,               nuorten ja perheiden palveluissa sekä aikuisten sosiaalipalveluissa. Numeroon voi olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa aiheissa: 

• vanhemmuus ja kasvatuskysymykset 
• alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveys- tai päihdeongelmat 
• lastensuojeluilmoitukset tai sosiaalihuoltolain mukaiset yhteydenotot 
• aikuisten sosiaalipalvelut (Jyväskylässä ja Muuramessa). 

Yhteydenottoon vastaa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Heille voi myös jättää kiireettömän yhteydenottopyynnön hyvinvointialueen digitaalisissa palveluissa tai pyydä apua -napin kautta. 

Äänekosken perhekeskuksen varhaisen tuen ohjaajaan voi olla yhteydessä puhelimitse ilman soittoaikoja. Lisäksi hänet tavoittaa sosiaalisen median kautta. 

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Mikä on Äänekosken kaupungin resurssoin­ti (suora rahoitus, henkilöstöresurssi, tilat tms.) perhekeskustoimintaan?

Vastaus

• Äänekosken kaupungin talousarviossa 2026 on varattu perhekeskustoimintaan 88.800 euroa. 
• Äänekosken kaupungin perhekeskustoiminnassa on yksi vakituinen vakanssi, varhaisen tuen ohjaaja, joka pyörittää perhekeskustoimintaa ja siihen liittyvää asiakastyötä.  
• Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan resurssia on varattu perhekeskustoimintaa 0,5 pv/vko 
• Lisäksi on budjetoitu osuus esihenkilön palkasta.
• Äänekosken kaupunki tarjoaa perhekeskuksen tilaratkaisut. Koulunmäen yhtenäiskoululla on toimitila perhekeskus Kerkkä, joka toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Siellä on ryhmätoimintaa, tapahtumia ja asiakasvastaanottoja. Se tarjoaa lapsiperheille ennaltaehkäisevää tukea, avointa toimintaa, vertaistukea sekä apua arjen pulmiin. Toimintaa järjestetään yhteistyössä eri lapsiperhetoimijoiden kanssa: kunta-hyvinvointialue-3.sektori. 
• Äänekoskella lienee tällä hetkellä koko Keski-Suomen vahvin kunnallinen resurssointi perhekeskustoimintaan. 

Osan valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen

Valmistelija Hallintojohtaja Henriikka Mäkelä, puh. 040 480 1074

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus:

Päätös